Keskiaikailemaan

Kyllä viikot sitten hurahtavat nopeasti!
Tämäkin viikko on ollut "suhdeviikko", nyt enemmän ystävä ja perhesuhdeviikko. Eilen olin siskollani koko päivän, ja toimin hänen 3 pienen lapsensa virallisena meikkipäänä, ponina ja kiipeilypuuna. Ja olin aivan poikki kun tulin kotiin! Tänään olin katsomassa ystäväpariskuntamme pientä tytärtä, jolla on ikää 10 viikkoa. Eli tosi pieni tapaus kyseessä :) Illan aion omistaa kokonaan itselleni. Ostin pullon punaviiniä ja otan tuon keskeneräisen keskiaikamekkoni kaapista ulos ja ryhdyn kirjailemaan sitä huomista Tulijuhlaa varten.
Tulijuhla on Elävä keskiaika ry:n syysfestus, jossa siis pääasiassa seurustelemme ja syömme keskiaikaiseen malliin. Päälimekkoni on kokonaan käsin ommeltu, valtaosa ompelusta tapahtui viime kesän Ruotsin Arbogan keskiaikaleiritapahtumassa, johon siis osallistuimme Medium Aevun Hollolensen kanssa (Hollolan keskiaikaseura). Reissu oli hieno ja erittäin rankka. Asuimme viikon viikinkileirissä aikakautiseen malliin, eli itse tehdyissä viikkari-, muinais- ja keskiaikateltoissa. Ja ne kun eivät oikein pidä vettä, oli meillä paikka paikoin aika kostea reissu. Joka toinen päivä satoi vettä ja joka toinen päivä paistoi. Kokkasimme ruokamme nuotiolla aikakautisilla välineillä ja ruoka-aineilla ja hyvää oli! Parhainpana mieleen jäi Merwin kokkaama speltti, jossa oli hunajaa, voita, suolaa, kuivattuja karpaloita ja tietysti ihanaa spelttiä (meniköhän nyt oikein?Äärettömän hyvää se oli joka tapauksessa!)

Muuten sain keskiviikkona hienon sienisaaliin! Yhtä paljon myrkkysieniä kuin suppiksia ja kantarellejä. Työnsin veriseitikit ja verihelttaseitikit ja punavyöseitikit pakastimeen sellaisenaan ja käyttelen niitä sitten myöhemmin... mihinpä muuhun kuin värjäykseen! Kauniita punaisia! Suppikset ja kantarellit levittelin pitkin keittiön tasoja, joten siellä ei tarvitse tehdä mitään muutamaan päivään.

Lettuja!

Kiirettä pitää edelleen!
Huomasin tässä eräänä päivänä, että koko loppuvuoden KAIKKI viikonloput ovat täyteen buukattuja, ihan jouluun asti. Kuullostaa (ja tuntuu) hurjalta, mutta sen ei saa antaa ottaa yliotetta. Kunhan menee päivä kerrallaan ja hoitaa päivittäin jotain tärkeitä asioita pois alta, niin hyvä tulee!

Laitan myöhemmin listaa tulevista markkinoista ja muista tapahtumista missä olen hyörimässä, kunhan kaikki päivämäärät varmistuvat.

Ajattelin kirjoitella ajatuksia tässä odotellessa, keittiössä tekeentyy lettutaikina, jonka käyn kohta paistamassa. Kaapit olivat totaalisen tyhjät, mutta lättyjä sentään saan!
Täytyy katsoa nyt oman jaksamisen mukaan tuota koulua, eli jos joskus tuntuu siltä ettei kertakaikkiaan jaksa mennä kouluun, niin pitää vapaapäivän ja hoitaa kouluhommat kotoota. Ei saa vetää itseään piippuun! Varsinkin kun minulla on nuo viikonloput niin täysiä, ettei ehdi lataantua.

Nyt minulla on työnalla kaksi huovutettua hattua, jotka tilattiin alkukesästä Halikon muinaismarkkinoilta (mikä muuten olivat kesän ehdottomasti paras tapahtuma!). Toisen hatun mallina on Amerika akita - rotuinen koira, aika mielenkiintoinen projekti siis! Mutta tänään aion värjätä niintä ja punoa kovasti. Ehkä samalla kuuntelen myös äänikirjaa (Kirstin, Kaari Utrion esikoisteos, jota kirjoittaessaan hän oli suunnilleen minun ikäiseni). Koska rakastan kirjoja ja lukemista, olen löytänyt joitain vuosia sitten loistavan keinon käyttää kaikki aika hyödyksi: ÄÄNIKIRJAT! Kuullostaa ehkä mummolta, mutta siten sain "luettua" vihdoin minua kauan piinanneen Sinuhe Egyptiläisen, jota en millään saanut luettua. Ja kuunnellen se meni kuin vettä vaan ja oli älyttömän hyvä kirja, kuten arvata saattoi.

No, se kirjoista. Yritän edelleen kovasti saada nettisivujen tuoteosiota auki, mutta kun aika on rajallinen, se siis ikävä kyllä viivästyy.

Täytyy ruveta suunnittelemaan punontakurssin rottinkiaiheita eli niitä nukenvaunuja ja sienikoria. Ja tehdä testi "Kuinka assertiivinen olet?" Kaikkea sitä koulussa oppiikin!

Joko nyt pitää aloittaa joulun tekeminen?

Koulunkäynti on osoittautunut yllättävän rankaksi, huomaan olevani aika väsynyt, tottumuksen puutetta kaiketi!
Tämän viikon olen pyhittänyt pari-, perhe- ja ystävyyssuhteille, etteivät aivan unohdu taka-alalle. Ja kävin tänään ensimmäistä kertaa pitkään aikaan rauhassa kaupungilla asioilla (ostin mm. itselleni 3 uutta CD:tä ja kävin kirjastossa lainaamassa ison pinon kirjoja!). Jos vielä joku päivä ehtisin kenkäkauppaan, tänäänkin olen kävellyt koko päivän kirpparilta vuosia sitten ostetuilla liian korkeakorkoisilla kengillä ja nyt on jalkapohjat ihan muusina.

Ensi viikonloppuna on Lahden matkustajasatamassa Kalamarkkinat, ja aiomme laittaa teltan Ulpukan ulkopuolelle, josta sain perjantai-illan myyntivuoron. Ja sunnuntaina olen Ulpukassa myyntivuorossa, tulkaa käymään! Jos vaikka saisin hieman neulattua jotain töitä, vieläkään ei tunnu viikolla jäävän aikaa töiden tekemiseen. Ja kumma kyllä, ei myöskään läksyille tai muille kouluhommille!

Olen tänään varannut paikan Lahden messukeskukseen KÄTEVÄ- messuille, jotka ovat 2.-3.11. Sain koulun kautta opiskelijahintaisen paikan ja lupasin tehdä työnäytöksenä pirtanauhaa. Ja huomasin kauhukseni/ilokseni, että sehän on vuoden ensimmäinen joulunajan myyntitapahtuma! Järkyttävää, että vuosi voi mennä näin nopeasti. Ja sitten se iski: kaikki joulukortit on maalaamatta ja painattamatta! Entä miten on muiden joulutuotteiden laita? Onko tonttuja? Ei auta muuta kun lukkiutua työhuoneeseen, laittaa verhot kiinni, sytyttää kynttilät, laittaa joululaulut soimaan ja toivoa että joulumaailma aukaisee ovensa (samalla kun ulkona on mitä kaunein syksy ja sienet metsissä huutavat poimijoita!)

Jos KÄTEVÄ-messuilla ei ole joulutavaraa, asiakkaat ovat aivan ihmeissään : missäs kaikki joulutuotteet ovat?!? Joulu aikaistuu vuosi vuodelta, toivottavasti ne joululaulut eivät alkaisi tänä vuonna niin aikaisin soimaan kaupoissa. Sääliksi käy kassaneitejä...

Hyviä tunteita

Terveisiä Kouvolasta 30-luvun markkinoilta!
Vettä satoi ja tuuli melkein koko päivän ja oli tosi kylmä, mutta voi niin mukavaa. Myynnillisestikin oli oikein hyvä päivä. Kasvivärjätyt langat vietiin käsistä, ja kortteja meni tosi hyvin kanssa. Istuimme Varpu-Tontun (Varpun Tonttupajasta)kanssa ja kerimme lankaa ja juttelimme mukavia kun ehdimme. Asiakkaita kävi paljon ja saimme erittäin hyvää palautetta. Meillä oli heidän mukaan markkinoiden paras koju ja kauniita ja laadukkaita tuotteita! Ihmisten suora ja avoin palaute lämmittää, varsinkin silloin kun se on hyvää. Ja luulen, että saimme lisää asiakkaita Ulpukkaan Kouvolan suunnalta.

Takaisinajomatkalla juttelimme paljon elämästä ja yrittämisestä ja rahatilanteesta noin niikuin yleisesti. Varpu sanoi, että minä kyllä pärjään ja tulen pärjäämään jatkossakin tällä saralla. "Jos sinä et siihen pysty, niin sitten ei kukaan" sanoi Varpu, ja se tuntui hyvältä!

Kävin tekemässä Ylen sivuilla testin "Elämä pelissä" (jonka mukaan muuten elän 89- vuotiaaksi näillä elämäntavoilla). Testissä kysyttiin mm. kuinka tyytyväinen olet saavutuksiisi tällä hetkellä, johon vastasin Erittäin tyytyväinen. Se sai miettimään elämäntilannettani ja tähänastisia saavutuksiani ja yllättyksekseni huomasin, että olen saavuttanut kaikki tähänastiset tavoitteeni ja hyvää kyytiä matkalla kohti tulevaisuuden suunnitelmaani, jopa unelmaani: opetusta, ohjausta, koulutusta ja omien töiden valmistusta.

Galleria on melkein valmis! Kaikki muut osiot on auki, paitsi vaatteet ja asusteet, joten käykäähän vilkaisemassa.

Kiirettä pitää...

Tällainen on mummon uusi hattu!

Kotiuduin juuri Evon reissulta, huhhuh mikä matka! Vettä satoi kaatamalla melkein koko ajan. Nyt väsyttää ja tuntuu siltä, että olen tulossa kipeäksi.Voi voi... No, tulipa luotua luokan kesken ryhmähenkeä ja juostua jos jonkinmoisilla rasteilla.

Sain mielenkiintoisen tilauksen sinne metsän keskelle! Paikallinen sanomalehti tilasi minulta "kirjekurssin" lehteensä, eli vedän Jouluaskartelukurssin kierrätys- ja luonnomateriaaleista. Sanomalehdessä! Ihan mielettömän hauska ajatus! Nyt pitää siis ruveta ideoimaan, mitä sitten askarrellaan jouluksi.

Galleriassa on auenneet osiot Nuket sekä Teatteritarpeisto. Osa tuotteiden teksteistä on vielä tekemättä, mutta yritän parhaani niiden kanssa, sekä lajitella lisää kuvia, jotta koko Galleria saataisiin toimimaan.

Ensi viikolla alkaa ensimmäinen Wellamo-opiston kurssini, eli Teatteritarpeiston valmistus, joita tunteja pitäisi alkaa suunnittelemaan. Lisäksi lähdemme nyt sunnuntaina 16.9. Ulpukka käsityökauppamme kanssa Kouvolaan 30- luvun markkinoille myymään, ja sinne pitäisi tehdä isot kasat töitä myyntiin(Tervetuloa nykimään hihasta!). Eli värjäystä olisi edessä, sekä neulahuovutusta. Ja sitten on vielä koulu, ja ne ah niin ihanat klo 6.00 herätykset joka aamu. Huomista päivää odotan kyllä innolla, sillä meillä on koulussa Väri ja Muoto-oppia, jota vetää todella mukava ja pätevä opettaja (taidemaalari ammatiltaan), siellä tunnilla sielu lepää!

PS. Mummo sai hattunsa, mutta kyseessä olikin huovutettu hattu! Annoin vähän alea, luin hänelle runoja, kuuntelin hänen runonlausuntaa ja ihailin/analysoin hänen taidettaan. Lisäksi sain kutsun Palvelutalon kiertoesittelyyn ja leffiltaan hänen luokseen! Ja hän ei siis ole minun mummoni, vaan ihan tuntematon ihminen joka tilasi minulta hatun :) Kokonaisvaltaista palvelua kaiketi yhden hatun hinnalla!
No, hänellä oli tarve ja minulla hetki aikaa, näin se maailma toimii.

Terkuin Päivi

Ihania mummoja!

Nyt kun on siitä kasvivärjäyksestä puhuttu, niin löysin itselleni viikonloppuna täydellisen paikan moiselle puuhalle. Hartolassa kauniin kirkasvetisen järven rannalla, josta löytyy vanhempieni juuri hankkima kesämökki. Lupasinkin jo pitää äidilleni yksityiskurssin kyseisestä aiheesta! (Muuten, rannasta löytyi valtavat määrät ihania värejä antavia kasveja, kuten PAATSAMA. Värjätty lanka on kaunista vahvaa vihreää ja tarttuu heti ja hyvin lankaan, vinkkinä muille värjäreille!)

Sain viime viikolla Ulpukkaan tilauksen 75-vuotiaalta mummolta, joka oli nähnyt hattujani kaupassamme myynnissä ja ihastunut niihin. Soittaessani tänään hänelle jäin suustani kiinni melkein puoleksi tunniksi, ihana mummo! Lupasin mennä "asiakaskäynnille" hänen luokseen paikalliseen vanhusten palvelutaloon ja viedä hattuja ja lankamalleja näytille, josta hän saa sitten valita mieleisensä värit,mallin ja koristeet. Niin ja keskustelin Ulpukassa myös 99 vuotiaan rouvan kanssa, joka käveli omin jaloin ilman mitään apuvälineitä ja oli niin ihastuttava ja pirteä kuin olla voi. Sanoi käyvänsä "vanhojen rouvien" käsityöpiirissä, melkein 100- vuotias mummo!

Tänään aukeaa (toivottavasti)kotisivujeni Galleria, vaikka sieltä puuttuu valtava määrä kuvia. Kaikki keskiaikapuvut on kuvaamatta. Pitäisi olla malli, tai nukke. Vai menisinkö itse? Olen jo yksillä sivuilla vaate- ja hattumallina ja aina tuntuu yhtä oudolta katsella niitä sivuja, kun on oma naama vastassa. Ensi viikolla yritämme avata myös Tuotteet-osion, jotta saa jotain kuvaa mitä minä oikein sitten teen.

Ja huomenna taas kouluun! (Lähdemme keskiviikkon yön yli retkelle Lammin Evolle koko HAMK:in uusien oppilaiden kanssa(alkupamaus), toivottavasti tulee hyvä sää.)

Raparperin tuoksua

Ensimmäinen viikko koulua takana ja onnistuneesti olen herännyt joka aamu klo 6.00 (vielä suhteellisen pirteänäkin)junalle! Tiedän olevani nyt oikeassa paikassa ja se tuntuu hyvältä, ja vielä plussana ihastuttavat koulukaverit joiden seurassa ei varmasti tule tylsää!

Töille vaan ei tunnu oikein jäävän aikaa. Olen yrittänyt kutoa kaikki junamatkat ja luennot kasvivärjätyistä langoista hattuja syys-ja talvisesonkia varten, mutta muutakin pitäisi tehdä. Pellavahuivit odottavat ompelua ja värjäystä - ja ne hatut!
Mutta tottakai ensimmäinen viikko on rankka ja työntäyteinen, kyllä elämä tästä vielä asettuu uomiinsa.

Ilmassa on raparperin tuoksua! Keitän mehumaijalla kesän viimeisiä raparperin varsia ja lehtiä mehuksi jota sitten myöhemmin syksyllä voin käyttää puretteena luomukasvivärjäyksissäni. En halua käyttää apteekin "myrkkyjä", kun muitakin vaihtoehtoja on!( Tämä raparperista saatava happo on niin voimallista, että se irrottaa tuolista maalit).

Innostuin eilen kyläilyreissulla keskiaikailijatuttavallani höpöttelemään kasvivärjäyksestä luonnonpuretteilla ja nyt luultavasti tiedossa on luentoja ja kursseja kyseisestä aiheesta muille Keskiaikaharrastajille.

Noidannuolikin helpottaa jo!

Päivi

Hämeenlinna ja Wetterhoff kutsuvat!

Olen aloittanut maanantaina Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa Wetterhoffilla ohjaustoiminnan koulutusohjelman opinnot. Koulu kestää 4 vuotta, mutta valmistuttuani olenkin saanut pedogogiset valmiudet ja siirtynyt artesaanista artenomiksi.

Tänään käynnistyi punontakurssi, jota käsittelemme myös ohjaustoiminnan kannalta( kuten kaikkia muitakin aineita.) Materiaaleina ensimmäisellä kurssilla on niini sekä rottinki. Rottingista olen suunnitellut valmistavanani ainakin vanhanaikaiset nukenvaunut.

PS. Reväytin eilen niskani venyttäessäni vanutettua hattua päähäni, sen sijaan että olisin käyttänyt hattutukkia. Nyt on niskassa noidannuoli ja edessä fysioterapiaa!


Terveisin Päivi