Ihan uskomatonta. Luulisi, että kun saa jonkun työn pois alta, jota on väsännyt viimeiset puoli vuotta, tuntisi olonsa keventyneeksi. Että olisi taakka poistettu harteilta. Pöh! Edelliset taakat vaan nuosee yhden rapun ylöspäin ja siinä sitä ollaan.
Odotan kovasti lomaa. Vielä olisi muutama iso työ tyhtävänä tällä viikolla, enkä tiedä jaksanko oikein? Ja koulutenttejä, tai yksi ainakin. Sekä portfolio, ei mikään pienitöinen sekään.
Tänään puhkasin varpaani, siellä oli niin kova paine sisällä. Kipu on hellittänyt huomattavasti, enkä tänään ole ottanut yhtään lääkettä, jee! Sain äsken myös huovutettua kaksi hattua, jotka jatkavat huomenna matkaansa uusille omistajilleen. Huovutus tapahtui kontallaan. Kylpyhuoneessa. Kolme tuntia. Murtuneella varpaalla!!! Mutta sain kuin sainkin nuo murheenkryynit valmiiksi ja voin siirtyä seuraaviin.
Voimia ja jaksamista kaikille pinnistelijöille!
maanantai 17. joulukuuta 2007
torstai 13. joulukuuta 2007
Tekevälle sattuu
Mursinpa sitten varpaani eilen koulussa, tämä tästä vielä puuttui :D Elävän mallin piirustustunnilla ollessani maalausteline prakasi. Piirsin juuri hiilellä, kun piirustusalustana ollut monen kilon painoinen jätepuulevy tipahti itsestään alas ja laskeutui sopivasti jalalleni.Ja juuri olin ajatellut, että nyt en kyllä enää jaksa piirtää tätä, voisin mennä vaikka tonne sohvalle makoilemaan. Pääsin toki sohvalle, mutta murtuneen varpaan kanssa, jee jee... Kipu oli niin kova, että meinasin pyörtyä ja oksentaa, lopuksi tuli kuitenkin vaan itku (hei ja sekin sitten opiskelija-opettaja kokouksessa, jonne jouduin menemään luokan pj:n osassa, olisiko parempaa paikkaa voinut olla?)
Kävin sairaalassa, jossa jalka kuvattiin. Murtuma on kaiken lisäksi niin pieni, ettei sille voi tehdä mitään. Ukkovarpaan päästä lohkesi pala, jota ei pienuutensa takia voi piikata kiinni. "Tämä tulee olemaan sitten tosi kipeä, kävelet n. 3 viikon päästä kunnolla" sanoi lääkäri ja antoi reseptin Burana 800:lle.
Nyt sitten tappelen vakuutusyhtiöiden kanssa, sillä voi olla ettei kukaan korvaa menetetyjä ansioita minulle. Oma vakuutus korvaa työ-ja vapaa-ajan, muttei koulaikaa. Kouluvakuutus taas korvaa hoidoista koituvat maksut. HOHHOIJAAA sanon vaan!
JA kaiken lisäksi en päässyt luokkakavereiden kanssa joulusiidereille enkä koulun puurojuhlaan, jonne olisin ehdottomasti halunnut mennä.
Tänä aamuna heräsin potkaisemalla kipeän varpaani tuoliin, aijai kun teki hyvää!! Mikä siinä onkin, että nuo varpaat ovat alituiseen tiellä?!?
No, tässä sairaslomalla mulla onkin hyvää aikaa tehdä kaikenlaisia pikkuhommia. Taidan aloittaa joulkorttien kirjoittamisella. Buranan voimin...
Kävin sairaalassa, jossa jalka kuvattiin. Murtuma on kaiken lisäksi niin pieni, ettei sille voi tehdä mitään. Ukkovarpaan päästä lohkesi pala, jota ei pienuutensa takia voi piikata kiinni. "Tämä tulee olemaan sitten tosi kipeä, kävelet n. 3 viikon päästä kunnolla" sanoi lääkäri ja antoi reseptin Burana 800:lle.
Nyt sitten tappelen vakuutusyhtiöiden kanssa, sillä voi olla ettei kukaan korvaa menetetyjä ansioita minulle. Oma vakuutus korvaa työ-ja vapaa-ajan, muttei koulaikaa. Kouluvakuutus taas korvaa hoidoista koituvat maksut. HOHHOIJAAA sanon vaan!
JA kaiken lisäksi en päässyt luokkakavereiden kanssa joulusiidereille enkä koulun puurojuhlaan, jonne olisin ehdottomasti halunnut mennä.
Tänä aamuna heräsin potkaisemalla kipeän varpaani tuoliin, aijai kun teki hyvää!! Mikä siinä onkin, että nuo varpaat ovat alituiseen tiellä?!?
No, tässä sairaslomalla mulla onkin hyvää aikaa tehdä kaikenlaisia pikkuhommia. Taidan aloittaa joulkorttien kirjoittamisella. Buranan voimin...
lauantai 8. joulukuuta 2007
"Veino" tuulahdus Wetterhoffilta
Hauskaa, minusta tuntuu että jokainen juttuni alkaa sanoilla "apua mikä kiire!" mutta niin on taaskin laita. Viime kirjoittelustanikin on jo yli 10 päivää, vaikka luulin kirjoittaneeni juuri äsken. Siitä huomaa ajan kulun kaikista parhaiten.
Tänään oli hyvä päivä! Olin Wetterhoffin korttelijoulussa -eli omassa koulussani- myymässä ja väkeä oli kuin pipoa. Koko päivän tikutin hiki päässä neulattuja tonttuja, etteivät ne loppuisi kesken ja pelkäsin korteille käyvän samoin, vaikka otin niitäkin reilusti mukaan. Ihan uskomaton väenpaljous. Kerran pääsin vessassa käymään koko päivän aikana. Ehdottomasti paras myyntikeikka koko jouluna.
Minua harmitti kovasti, kun jouduin perumaan viime viikonlopun Porvoon taidetehtaan joulumarkkinat, mutta minun oli pakko, koska fysiikkani vaati niin. Otin (muka)rennosti viikonlopun ja olin täällä Lahdessa. Harmi, sillä Porvoossa oli ollut myös kuulema mahtava meininki. No, menen sinne ensi vuonna, kaikkea ei voi ehtiä eikä jaksaa.
Siitä puheenollen, kävimme eilen pystyttämässä jouluikkunani Finnmatkojen Lahden toimipisteen ikkunaan. Sain viimein pukin, muorin ja porot tehtyä ja olin kyllä tyytväinen, varsinkin joulupukkiin. Tein hahmot käyttäen kehikkona katiskaverkkoa jonka vuorasin vanulla. Kieritin siihen päälle villaa ohuina kaistaleina jonka neulasin kevyseti kiinni alla olevaan vanuun. Kasvot tein kunnolla neulaten, kuten kaikki muutkin työni. Pukki olisi mennyt heti kaupaksi, mutten voinut myydä sitä tietenkään. En edes ajatellut myyväni hahmoja, sillä tarvitsen somisteita, jotka ovat omatekemiäni.
Tiistaina teemme vaihtokaupat:minä saan shamaanirummun ja rummun tekijä saa noidan. Mahtava juttu! Laitan kuvan tänne, kunhan saan rummun käsiini. Täytyy opetella käyttämään sitäkin. Tosin minun pitää vielä ommella noita kasaan, sillä senkin oli tarkoitus olla vain somiste, mutta toisin kävi.
Odotan kovasti joululomaa. En muista, koska olisin viimeksi odottanut sitä näin paljon? Koulua on vielä kaksi viikkoa, ja sitten onki joulu. Eli minulla on vielä hyvää aikaa hankkia joululahjat...Ja lähettää kortit. Onneksi tällä kertaa minulla on kortit olemassa, nuo omani tietysti. Jos muistaisi merkit hommata joku päivä vielä.
Mutta ennen joulua on vielä voivoi vaikka mitä... Kaksi lehtijuttua pitää kirjoittaa ja valmistaa niissä tehtävät koristeet. Toinen lehtijuttu tulee ensi perjantaina. Kranssijuttu, joka oli viime perjantain lehdessä, oli oikein hyvä. Tosin suurin kuvista oli vähän hölmö (jos joku tuttu sattuisi lukemaan tätä), mutta muuten onnistunut juttu.
Kouluhommat vaatisivat myös vähän panostamista, mutta ehkä ne siinä menevät sivussa! Tänään olisi tiedossa 70- luvun pippalot, jonne olen luvannut mennä. Väsyttää vaan niin vietävästi, että tällä hetkellä jäisin mieluummin omaan sohvaan tai sänkyyn makaamaan ja syömään. Mutta ehkä tästä vielä piristyn. Jos vaikka nukkuisin pikku päikkärit!
Tänään oli hyvä päivä! Olin Wetterhoffin korttelijoulussa -eli omassa koulussani- myymässä ja väkeä oli kuin pipoa. Koko päivän tikutin hiki päässä neulattuja tonttuja, etteivät ne loppuisi kesken ja pelkäsin korteille käyvän samoin, vaikka otin niitäkin reilusti mukaan. Ihan uskomaton väenpaljous. Kerran pääsin vessassa käymään koko päivän aikana. Ehdottomasti paras myyntikeikka koko jouluna.
Minua harmitti kovasti, kun jouduin perumaan viime viikonlopun Porvoon taidetehtaan joulumarkkinat, mutta minun oli pakko, koska fysiikkani vaati niin. Otin (muka)rennosti viikonlopun ja olin täällä Lahdessa. Harmi, sillä Porvoossa oli ollut myös kuulema mahtava meininki. No, menen sinne ensi vuonna, kaikkea ei voi ehtiä eikä jaksaa.
Siitä puheenollen, kävimme eilen pystyttämässä jouluikkunani Finnmatkojen Lahden toimipisteen ikkunaan. Sain viimein pukin, muorin ja porot tehtyä ja olin kyllä tyytväinen, varsinkin joulupukkiin. Tein hahmot käyttäen kehikkona katiskaverkkoa jonka vuorasin vanulla. Kieritin siihen päälle villaa ohuina kaistaleina jonka neulasin kevyseti kiinni alla olevaan vanuun. Kasvot tein kunnolla neulaten, kuten kaikki muutkin työni. Pukki olisi mennyt heti kaupaksi, mutten voinut myydä sitä tietenkään. En edes ajatellut myyväni hahmoja, sillä tarvitsen somisteita, jotka ovat omatekemiäni.
Tiistaina teemme vaihtokaupat:minä saan shamaanirummun ja rummun tekijä saa noidan. Mahtava juttu! Laitan kuvan tänne, kunhan saan rummun käsiini. Täytyy opetella käyttämään sitäkin. Tosin minun pitää vielä ommella noita kasaan, sillä senkin oli tarkoitus olla vain somiste, mutta toisin kävi.
Odotan kovasti joululomaa. En muista, koska olisin viimeksi odottanut sitä näin paljon? Koulua on vielä kaksi viikkoa, ja sitten onki joulu. Eli minulla on vielä hyvää aikaa hankkia joululahjat...Ja lähettää kortit. Onneksi tällä kertaa minulla on kortit olemassa, nuo omani tietysti. Jos muistaisi merkit hommata joku päivä vielä.
Mutta ennen joulua on vielä voivoi vaikka mitä... Kaksi lehtijuttua pitää kirjoittaa ja valmistaa niissä tehtävät koristeet. Toinen lehtijuttu tulee ensi perjantaina. Kranssijuttu, joka oli viime perjantain lehdessä, oli oikein hyvä. Tosin suurin kuvista oli vähän hölmö (jos joku tuttu sattuisi lukemaan tätä), mutta muuten onnistunut juttu.
Kouluhommat vaatisivat myös vähän panostamista, mutta ehkä ne siinä menevät sivussa! Tänään olisi tiedossa 70- luvun pippalot, jonne olen luvannut mennä. Väsyttää vaan niin vietävästi, että tällä hetkellä jäisin mieluummin omaan sohvaan tai sänkyyn makaamaan ja syömään. Mutta ehkä tästä vielä piristyn. Jos vaikka nukkuisin pikku päikkärit!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
