No nyt meillä on vauvatavaraa sitten yllin kyllin :) Kävimme keskiviikkona Hyvinkäällä miehen sukulaisilla pakettiautoreissulla ja takaisin tulimme yhdistelmävaunujen, sitterin, matkasängyn, hyppykeinun, leikkipeittojen, täkkien, äitiyspakkauksellisen vauvanvaatteita ym. kanssa. Kiitos kaunis sinne! Yritin yksin taistella vaunut ylös hissiin, mutta en onnistunut. Täytyy toivoa, että isännöitsijä hankkii lupaamansa rallit portaisiin, että pääsen sitten vauvan kanssa liikkumaan.
Vaunuissa on pehmeä koppa, joka sopii mulle ihan hienosti. Ei mulla oikeastaan ollut mitään suunnitelmia sen suhteen, haluanko pehmeän vai kovan kopan. Kaikki kelpaa :) Ei me olla nirsoja! Sitteriin aion laittaa uuden nätin kankaan verhoiluksi, sellaisen ihanan vanhan Bambi-aiheisen, jonka ostin viime vuonna kirpparilta ajatuksena tehdä siskon lapsille siitä jotain. Tulin kuitenkin toisiin aatoksiin, ajattelin että kyllä meillekin joskus lapsia tulee, eikä tuo pieni kaunis kangas paljoa tilaa vie. En sitten kuitenkaan moista löydä! Ja eihän siinä mennytkään kun hetki, kun tässä ollaan jo omia vauvoja tekemässä ja kangas pääsee käyttöön.
Nyt olemme päättäneet, että otamme äitiysavustuksen rahana, emme äitiyspakkauksena. Tässä on ihan tarpeeksi äitiyspakkausta, kun saamme kahmalokaupalla vauvatavaraa ystäviltä ja tuttavilta, joita saamme sitten penkoa ja hiplata.
Vielä ei ole mennyt yhtään rahaa, tosin auton kaukalo meidän täytyy kyllä varmasti ostaa. Syöttötuolista en ole vielä varma. Pitää siskolta vielä kysellä, onko heillä kuinka pitkään käyttöä vielä syöttötuolille ja miten on itkuhälyttimen laita. Se pitää enhdottomasti hankkia!Vaikka jos lapsi nukkuu parvekkeella, kuulen sen huudon ja kitinän varmasti sisään. Mutta silti :)
Liitoskivut ovat alkaneet, jee! Ja vauva potkii vahvasti tosi inhottaviin paikkoihin, mm. suoliin ja rakkoon. Joku mulle sanoikin että "ei sehän on ihanaa kun vauva liikkuu, voi voi!" No onhan se joo silloin, kun ei tunnu siltä että tulee kohta jotain housuun...Niin ne liitoskivut. Sattuu ristiselän tienoolle ja ihan hieman tähän eteenkin. Lisäksi häntäluu kipeytyy helposti. Esimerkiksi eilen, kun olimme moottoripyörällä Hämeenkoskella kylässä, oli kotiin tullessamme mulla häntäluu tosi muusina. Muuten ei kyllä tehnyt pahaa istua kyydissä, vaikkei pyörämme ihan ole se kaikista paras kahdenistuttava. Oli ihanaa Hämeenkoskella! Ilma oli ihanan lämmin ja tuuli kävi niin kovasti, etteivät hyttysetkään kiusanneet. Nyt kävin viidettä kertaa uimassa ja vesi oli lämmennyt ihan mukavasti, tosin ei se ole mitään verrattuna viime kesään tähän samaan aikaan, kun järvivesi oli 26 asteista ja merivesi 23 asteista. Mutta oli se varmaan jotain 17-18 asteista. Sitten kävimme myös saunassa, söimme ihania ruokia ja ihastelimme joutsenia järvessä (niin se on järvi, ei pieni lampi, kuten olen aiemmin kirjoitellut ;D )
Olen saanut viimeisiä koulujuttuja pois alta hoidettua, vielä pitäisi muutama juttu tehdä. Yllättävän hyvin kuitenkin olen saanut viimeisiäkin rästejä alta pois hoidettua, vaikka työtahti on viimeaikoina ollut hullumpi kuin hullu. 22.6. mennessä mulla tulee 36 päivän työputki täyteen, jonka sisällä on ollut ripoteltuna 5 vapaapäivää. ELi 5 viikkoa töitä 6 päivänä viikossa. Mutta minähän olenkin sellainen, että saan lisäpuhtia mitä enemmän kiirettä on :) Edelleenkään meillä ei ole telkkaria, oi autuutta! Sekin auttaa osaltaan selviämään arjesta. Se vähä aika mitä jää, ei mene telkkarin katsomiseen :)
Mua harmittaa, kun mun piti lähteä tänä viikonloppuna Halikon muinaismarkkinoille Kokkilaan, mutta ylläri ylläri, mä olen töissä. Koko kesän olen kaikki viikonloput töissä, joten pitää kiertää sellaisissa tapahtumissa, jotka ovat keskellä viikkoa :)
Huomenna alkaa jo viikko 24, miten tämä aika näin meneekin! Vauva on pikkusen kahvipakettia painavampi ja sen koko pituus on n. 30 cm. Mytyssä se kuitenkin on sellainen 20 cm kerä :)Väsymystä ei vieläkään ole ollut, en tiedä onko hemoglobiinille käynyt mitään raskausmonivitamiinin ja nokkosen ansiosta. Voi olla että käyn joku päivä mittauttamassa sen neuvolassa.
perjantai 6. kesäkuuta 2008
keskiviikko 28. toukokuuta 2008
Miten vauva liikkuukin mahassa näin paljon!
Tulin taas pyöräilemästä. Itseasiassa tulin töistä, mutta olin pyörällä. Mahtavat tuoksut ilmassa! Kielot ja pihlaja, järvi ja iltailma. Ihanaa! Onneksi vatsassa alussa tuntunut outo kipu pyöräillessa on kadonnut eikä pyöräily tunnu enää pahalta. Pitäisi varmaan asentaa sykemittari, ettei syke nouse sen 150 yli. Muistaakseni se oli yläraja? Vauvan on vaikea silloin saada happea.
Meillä oli tiistaina neuvola, ja kaikki meni hienosti. Kuunneltiin sydänäänet, edelleen 140-150. (Kävin eilen ensimmäistä kertaa surffaamassa netissä vauva-aiheisilla sivuilla, ts. vauva.fi:n sivuilla, jossa oli mm. keskustelua siitä, että syntyykö 140-150 sykkeellä tyttö vai poika. Eiköhän se ole ihan fifti-siksti :D )Verenpaineet oli hyvät mutta hemoglobiini oli laskenut 20 pykälää alaspäin. Koitan, jos saisin sitä ruokavaliolla ja Raskausmonivitamiinilla nostettua. Jos en, niin ostan sitä yrttimehua, jossa on paljon rautaa. Oli siis 114, mutta mitään suurempaa väsymystä en ole huomannut olossani. Painoa ei ollut tullut kuin 700 g (söinkin sitten eilen pullaa ja paljon sen kunniaksi ;) onneksi, saa nähdä miten sen kanssa loppujen lopuksi käy. Millainen valas musta tulee, vai tuleeko. Nyt aloitettiin myös kohdun korkeimman kohdan mittaaminen ja käyrän piirtäminen. Ai niin! Vauvalla oli hikka, ja se kuullosti hauskalta. Luulin ensin, että se oli mun oma pulssi, ennenkuin tajusin, että hei ehkä ei mulla kuitenkaan NOIN hidas pulssi ole. Seuraava käynti onkin lääkäri, ja täällä on onneksi silloin kesäsulku, jolloin saan valita lääkärin jolle menen. Ja neuvolantäti sanoi myös, että siellä käy sellaisia naisia, joiden uskonto kieltää mieslääkärillä käynnin ja heillekin on aina lääkäri löytynyt. Se oli siis se mulkvisti se mies, ja juuri mun alueen lääkäri. Ainoa. Mukamas...Aina voi hoitaa asiat jotenkin toisin!
Meillä on nyt 22+4 viikko meneillään, eli viidennen kuun loppupuolta suoritetaan. Kommenttia tulee joka suunnalta: siis oletko sä muka raskaana??Missä se sun maha oikein sitten on?? Ei kai se nyt ensisynnyttäjällä kuuluisikaan näkyä niin isona... Sitäpaitsi, olen kuullut että se on merkki hyvistä vatsalihaksista, jos maha ei näy. Mulla on sitten varmaan ne näitten pikku pläskien alla :D Kiloja on tullut 6,7 alusta laskettuna, eli ihan normaalisti kait? Loppupuolellahan se suurin kasvu sitten alkaa :)
Keittiössä on kaapit seinällä ja sain miehen kummitytöltä pesuapua niin, että olen saanut jo 5 laatikollista tavaraa purettua kaappeihin! Mahtavaa ja upeeta! Voi hitsit sentäs. En ymmärrä miten oon näinkin hyvin jaksanut tätä remonttia. Vielä puuttuu paljon, mutta aion hakea nyt perjantaina keittiöön tasot ja tiskialtaan, niin saamme tehtyä vielä enemmän eteenpäin. Sitten puuttuisi vielä sähköt, huuva, tapetti yhdelle seinälle, pikkuisen maalausta, kaakelit ja lattialistat. Mutta nyt kun mulla ei ole muuta kun töitä ja kaikki muut velvollisuudet hoidettu pois alta, on aikaa ihan erilailla tehdä tuolla keittiössä. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.
Vauva muilii ihan mielettömästi, sillä on jatkuva jumppa käynnissä, varsinkin silloin kun MINÄ olisin menossa nukkumaan. Mahan läpi tuntuu tosi suurta liikettä, jännää! Aion muuten jäädä kesäkuussa osuuskunnastamme kesälomalle. Mä olen kuitenkin viimeistä kertaa ensimmäistä kertaa raskaana ja haluaisin ottaa tästä kaiken irti, enkä vaan huomata kuinka viikot vierii hullua kyytiä eteenpäin, enkä minä pysy mukana. Olen opiskellut kovasti kestovaippa-asioita, ja kasvivärjätyt hahtuvat odottaa tuolla vaan neulojaa :)Olen myös katsellut lakanoita ja kankaitani sillä silmällä, että teen niistä kantoliinoja ja -renkaita. Mutta ihan ensin aion ommella itselleni nättejä kesä-äitiysvaatteita. Eli tunikoita, joissa en näytä valaalta niinkuin kaupan tädin tekemissä. Mulla on niin leveät hartiat ja isot rinnat (joiden toivon katoavan tämän raskauden myötä!!!!) että kaikki baby-doll tyyliset vaatteet näyttää tosi tyhmältä mun päällä. Pitäisi olla vartalonmyötäisiä ja tyköistuvia. Itse tekemällä saa sitä mitä haluaa, just oikean kokoisena ja kuosisena.
Meillä oli tiistaina neuvola, ja kaikki meni hienosti. Kuunneltiin sydänäänet, edelleen 140-150. (Kävin eilen ensimmäistä kertaa surffaamassa netissä vauva-aiheisilla sivuilla, ts. vauva.fi:n sivuilla, jossa oli mm. keskustelua siitä, että syntyykö 140-150 sykkeellä tyttö vai poika. Eiköhän se ole ihan fifti-siksti :D )Verenpaineet oli hyvät mutta hemoglobiini oli laskenut 20 pykälää alaspäin. Koitan, jos saisin sitä ruokavaliolla ja Raskausmonivitamiinilla nostettua. Jos en, niin ostan sitä yrttimehua, jossa on paljon rautaa. Oli siis 114, mutta mitään suurempaa väsymystä en ole huomannut olossani. Painoa ei ollut tullut kuin 700 g (söinkin sitten eilen pullaa ja paljon sen kunniaksi ;) onneksi, saa nähdä miten sen kanssa loppujen lopuksi käy. Millainen valas musta tulee, vai tuleeko. Nyt aloitettiin myös kohdun korkeimman kohdan mittaaminen ja käyrän piirtäminen. Ai niin! Vauvalla oli hikka, ja se kuullosti hauskalta. Luulin ensin, että se oli mun oma pulssi, ennenkuin tajusin, että hei ehkä ei mulla kuitenkaan NOIN hidas pulssi ole. Seuraava käynti onkin lääkäri, ja täällä on onneksi silloin kesäsulku, jolloin saan valita lääkärin jolle menen. Ja neuvolantäti sanoi myös, että siellä käy sellaisia naisia, joiden uskonto kieltää mieslääkärillä käynnin ja heillekin on aina lääkäri löytynyt. Se oli siis se mulkvisti se mies, ja juuri mun alueen lääkäri. Ainoa. Mukamas...Aina voi hoitaa asiat jotenkin toisin!
Meillä on nyt 22+4 viikko meneillään, eli viidennen kuun loppupuolta suoritetaan. Kommenttia tulee joka suunnalta: siis oletko sä muka raskaana??Missä se sun maha oikein sitten on?? Ei kai se nyt ensisynnyttäjällä kuuluisikaan näkyä niin isona... Sitäpaitsi, olen kuullut että se on merkki hyvistä vatsalihaksista, jos maha ei näy. Mulla on sitten varmaan ne näitten pikku pläskien alla :D Kiloja on tullut 6,7 alusta laskettuna, eli ihan normaalisti kait? Loppupuolellahan se suurin kasvu sitten alkaa :)
Keittiössä on kaapit seinällä ja sain miehen kummitytöltä pesuapua niin, että olen saanut jo 5 laatikollista tavaraa purettua kaappeihin! Mahtavaa ja upeeta! Voi hitsit sentäs. En ymmärrä miten oon näinkin hyvin jaksanut tätä remonttia. Vielä puuttuu paljon, mutta aion hakea nyt perjantaina keittiöön tasot ja tiskialtaan, niin saamme tehtyä vielä enemmän eteenpäin. Sitten puuttuisi vielä sähköt, huuva, tapetti yhdelle seinälle, pikkuisen maalausta, kaakelit ja lattialistat. Mutta nyt kun mulla ei ole muuta kun töitä ja kaikki muut velvollisuudet hoidettu pois alta, on aikaa ihan erilailla tehdä tuolla keittiössä. Kyllä tästä vielä hyvä tulee.
Vauva muilii ihan mielettömästi, sillä on jatkuva jumppa käynnissä, varsinkin silloin kun MINÄ olisin menossa nukkumaan. Mahan läpi tuntuu tosi suurta liikettä, jännää! Aion muuten jäädä kesäkuussa osuuskunnastamme kesälomalle. Mä olen kuitenkin viimeistä kertaa ensimmäistä kertaa raskaana ja haluaisin ottaa tästä kaiken irti, enkä vaan huomata kuinka viikot vierii hullua kyytiä eteenpäin, enkä minä pysy mukana. Olen opiskellut kovasti kestovaippa-asioita, ja kasvivärjätyt hahtuvat odottaa tuolla vaan neulojaa :)Olen myös katsellut lakanoita ja kankaitani sillä silmällä, että teen niistä kantoliinoja ja -renkaita. Mutta ihan ensin aion ommella itselleni nättejä kesä-äitiysvaatteita. Eli tunikoita, joissa en näytä valaalta niinkuin kaupan tädin tekemissä. Mulla on niin leveät hartiat ja isot rinnat (joiden toivon katoavan tämän raskauden myötä!!!!) että kaikki baby-doll tyyliset vaatteet näyttää tosi tyhmältä mun päällä. Pitäisi olla vartalonmyötäisiä ja tyköistuvia. Itse tekemällä saa sitä mitä haluaa, just oikean kokoisena ja kuosisena.
maanantai 19. toukokuuta 2008
Uimaan!
Olipa viikko! Mies oli lomalla Turkissa veljensä kanssa "viimeistä kertaa", ts. enää ei voi lähteä noin vaan kun on vauva talossa, kuulema. Mä olen siivonnut hullun lailla ja reuhtonut ja kantanut painavia lasteja, mutta mitään supistuksia ei ole tullut niin voin ihan hyvin siis jatkaa reuhtomista :D Nyt on sitten siistiä, voi hitsit sentäs! Huomenna mene viimeistä kertaa kouluun, palautan jotain töitä, otan jotain mukaani ja teen vielä viimeiset palautettavat pois alta. Painan huomenna mm. tekemilläni seuloilla lastenhuoneeseen verhot vanhoihin verhoihin, jotka satuin löytämään liinavaatekaapista (sattui olemaan just oikeaa vihreää sävyä ;)
Sitten se taitaa alkaa se kesäloma! Koitan hoitaa asiat niin ainakin...
Maha kasvaa hienosti. Oltiin tänään kuuntelemassa suuhygienistin ja ravintoterapeutin luentoa (minä jo toista kertaa) ja nyt kyllä toivon, että vauva ei ole epämuodostunut kun oon juonut silloin tällöin - no ehkä 2-3 purkkia koko tän raskauden aikana- ACE- vitaminoitua mehua, ja se A-vitamiinin oli kiellettyjen listalla. Kyllä musta ehkä vouhotetaan vähän liikaa noissa asioissa... Edelleen syön kuituja HIENOSTI ja rasvankäyttöni on jopa MALLIKASTA :D
Päivällä käytiin valitsemassa Terrasta keittiöön tasot ja tiskiallas. Iskä lupasi tulla ensi viikonloppuna miehelle kaveriksi keittiöremppaan, kun en mä voi noin painavia juttuja kyllä nostella, siis mitään kaapistomoduleita nostaa seinälle "poraa sä ni mä pidän näitä kiinni!!" meiningillä. Hienoa, saadaan oikein aimo harppaus kitsöniä eteenpäin!
Sain muuten mielenkiintoisen tilauksen: Avainsäätiö tilasi multa viittomanuken, jota käytetään siis keshitysvammaisten lasten kanssa työskenteltäessä. Kiva tehdä sellainen vaihteeksi! Saan lisää kuvia nettisivuillekin :) Nukke on aika iso, eli sitä pidetään sylissä ja kädet työnnetään nuken hihoihin, joiden päissä on valkoiset hansikkaat joihin kädet pujotetaan. Nukesta tulee peikkotyttö! Kiva päästä toteuttamaan taas itseään.
Kävin muuten viime keskiviikkona uimassa ja hittovieköön että oli todella kylmää vettä! Siinä oli justiinsa sellainen kylmempi kausi takana ja kävin sellaisessa pienessä lammessa, joka reagoi sekä kylmään että kuumaan ilmaan yhtä nopeasti. Jalat meinas krampata, mutta mitään supistuksia ei kuitenkaan tullut! Saan siis myös huoletta aloittaa kesän uimakauden jo nyt, kun alakerran asukki ei ole moksiskaan.
Ihanaa!!
Vielä pitää kertoa, että liikkeet on vahvistuneet tosi paljon. Kaveri oikeen muilii tuolla mahassa, välillä tekee oikeen kipeetä. Mieskin tuntee liikkeet nyt kunnolla, vaikka on tuntenut jo monta viikkoa jotain liikehdintään mahan läpi. Ja 10 päivän päästä on taas neuvola, siellähän sitten taas nähdään miten asiat on.
Sitten se taitaa alkaa se kesäloma! Koitan hoitaa asiat niin ainakin...
Maha kasvaa hienosti. Oltiin tänään kuuntelemassa suuhygienistin ja ravintoterapeutin luentoa (minä jo toista kertaa) ja nyt kyllä toivon, että vauva ei ole epämuodostunut kun oon juonut silloin tällöin - no ehkä 2-3 purkkia koko tän raskauden aikana- ACE- vitaminoitua mehua, ja se A-vitamiinin oli kiellettyjen listalla. Kyllä musta ehkä vouhotetaan vähän liikaa noissa asioissa... Edelleen syön kuituja HIENOSTI ja rasvankäyttöni on jopa MALLIKASTA :D
Päivällä käytiin valitsemassa Terrasta keittiöön tasot ja tiskiallas. Iskä lupasi tulla ensi viikonloppuna miehelle kaveriksi keittiöremppaan, kun en mä voi noin painavia juttuja kyllä nostella, siis mitään kaapistomoduleita nostaa seinälle "poraa sä ni mä pidän näitä kiinni!!" meiningillä. Hienoa, saadaan oikein aimo harppaus kitsöniä eteenpäin!
Sain muuten mielenkiintoisen tilauksen: Avainsäätiö tilasi multa viittomanuken, jota käytetään siis keshitysvammaisten lasten kanssa työskenteltäessä. Kiva tehdä sellainen vaihteeksi! Saan lisää kuvia nettisivuillekin :) Nukke on aika iso, eli sitä pidetään sylissä ja kädet työnnetään nuken hihoihin, joiden päissä on valkoiset hansikkaat joihin kädet pujotetaan. Nukesta tulee peikkotyttö! Kiva päästä toteuttamaan taas itseään.
Kävin muuten viime keskiviikkona uimassa ja hittovieköön että oli todella kylmää vettä! Siinä oli justiinsa sellainen kylmempi kausi takana ja kävin sellaisessa pienessä lammessa, joka reagoi sekä kylmään että kuumaan ilmaan yhtä nopeasti. Jalat meinas krampata, mutta mitään supistuksia ei kuitenkaan tullut! Saan siis myös huoletta aloittaa kesän uimakauden jo nyt, kun alakerran asukki ei ole moksiskaan.
Ihanaa!!
Vielä pitää kertoa, että liikkeet on vahvistuneet tosi paljon. Kaveri oikeen muilii tuolla mahassa, välillä tekee oikeen kipeetä. Mieskin tuntee liikkeet nyt kunnolla, vaikka on tuntenut jo monta viikkoa jotain liikehdintään mahan läpi. Ja 10 päivän päästä on taas neuvola, siellähän sitten taas nähdään miten asiat on.
torstai 8. toukokuuta 2008
Napa :D
Olen jo puoliksi kirmannut kesälaitumille, tai oikeastaan mulla on enää toisen jalan varpaat koulussa ja muu osa huitelee jo omiaan :) Jotain palautuksia ja keskeneräisiä töitä vielä on, mutta enää ei ole koulupäiviä edessä! Ihanaa!
Nyt mun oma napani on tulossa ulos mahasta, huomasin tämän eilen aamulla kun katselin mahaa peilistä. Mikä tota napaa oikeen vaivaa? Miks toi korukin on vinossa? Hahaa! Koominen napa on aloittanut ulostulemisensa jo nyt. Pitänee siis irrottaa korukin paikoiltaan.
Eilen kävin vetämässä Hämeenlinnassa toiseksi viimeiset lorujumpat, enää kolmet jumpat ensi keskiviikkona ja homma on pulkassa. Vähiin käy ennen kun loppuu.
Sain ennenaikaiseksi synttärilahjaksi sunnuntaina Anna Wahlgrenin Lapsikirjan, mahtavan paksu opus lasten hoidosta 0-16 ikävuoteen. On osoittautunut tosi mielenkiintoiseksi! Kirjaa on kuitenkin kritisoitu aika paljon, mutta sitä (kuten kaikkea muutakin) pitää lukea omat suodattime päällä. Monta ajattelua herättävää asiaa on kuitenkin jo tullut eteen. Yksi koskien synnytystä. Onhan hullua että sairaalassa kehoitetaan ponnistamaan niinkuin olis vessassa peellä. Siinähän supistuu ihan väärät lihakset! Sehän vaikeuttaa entisestään vauvan ulospääsyä, jos supistaa koko alaosaston lihaksia naama punasena ja vauva on vielä paljon ylempänä ja tarvitsis apua siltä suunnalta. Aion ainakin harjoitella niiden ylempien lihasten käyttöä, joillan vauvaa työnnetään ylhäältä alaspäin. Eihän siitä voi mitään haittaakaan olla.
Nyt mun oma napani on tulossa ulos mahasta, huomasin tämän eilen aamulla kun katselin mahaa peilistä. Mikä tota napaa oikeen vaivaa? Miks toi korukin on vinossa? Hahaa! Koominen napa on aloittanut ulostulemisensa jo nyt. Pitänee siis irrottaa korukin paikoiltaan.
Eilen kävin vetämässä Hämeenlinnassa toiseksi viimeiset lorujumpat, enää kolmet jumpat ensi keskiviikkona ja homma on pulkassa. Vähiin käy ennen kun loppuu.
Sain ennenaikaiseksi synttärilahjaksi sunnuntaina Anna Wahlgrenin Lapsikirjan, mahtavan paksu opus lasten hoidosta 0-16 ikävuoteen. On osoittautunut tosi mielenkiintoiseksi! Kirjaa on kuitenkin kritisoitu aika paljon, mutta sitä (kuten kaikkea muutakin) pitää lukea omat suodattime päällä. Monta ajattelua herättävää asiaa on kuitenkin jo tullut eteen. Yksi koskien synnytystä. Onhan hullua että sairaalassa kehoitetaan ponnistamaan niinkuin olis vessassa peellä. Siinähän supistuu ihan väärät lihakset! Sehän vaikeuttaa entisestään vauvan ulospääsyä, jos supistaa koko alaosaston lihaksia naama punasena ja vauva on vielä paljon ylempänä ja tarvitsis apua siltä suunnalta. Aion ainakin harjoitella niiden ylempien lihasten käyttöä, joillan vauvaa työnnetään ylhäältä alaspäin. Eihän siitä voi mitään haittaakaan olla.
sunnuntai 4. toukokuuta 2008
Unet
Näin viimeyönä unta pienestä poikavauvasta, ja se oli kylä tosi piskuinen. Pieni ja jäntevä :) Olin vetämässä lorujumppia Hämeenlinnassa, enkä ollut suunnitellut tuokioita ollenkaan, kunhan juttelimme ja teimme muutaman laululeikin. Koko ajan pieni poika nukkui päiväkodin puolapuissa tai jossain vastaavassa roikkuen muiden pikkuvauvojen kanssa ja oli aivan hijaa. Kävin vähän väliä tarkistamassa onko se edes hengissä kun niin hiljaa on. Sitten kun aloin miettimään, etten ole kertaakaan vielä edes syöttänyt vauvaa ja vauvahan on ollut mulla jo ainakin 3 päivää, alkoi todellisuus hiipiä uneen. Yritin muistella jotain synnytyksestä, mutta huomasin kauhukseni etten muistanut siitä yhtään mitään. En edes muistanut lähtöä sairaalaan, supistuksia tai lapsiveden menoa, puhumattakaan itse synnytyksestä. Sitten tajusin olevani unessa :D
Vauva oli kyllä tosi söpö, ei mun eikä isänsä näköinen, pieni vaan ja lämmin. Ai niin, muistan että vauvan mummopuoli oli mukana unessa lorujumpissa, ja kun yritin antaa vauvan hänen syliin, hän ilmoitti että päiväkodissa on nyt ripulia liikenteessä eikä halua tartuttaa sitä vauvaan.
Tämä oli ensimmäinen uni, jossa vauva oli oikeasti elävä vauva, kaikki raajat tallella ja selvästi poika. Olen nähnyt aiemmin yhden unen, jossa SISKONI tekee mulle vatsasta ultraääntä yläasteen koulun pyödällä ja kaikki katsovat. Yhtäkkiä vauva nostetaankin mahasta mulle, ja sillä on pienet linnunjalat (unen näin siis silloin, kun vauvan jalat olivat vielä kehittymässä ja pienemmät kuin käsivarret eli viikolla 14-15). Sanoin miehelle, että "se on pieni tyttö!" Mies sanoi takaisin, että "ei sen sukupuolielimet vielä ole kehittyneet edes. Kato vaikka, poika siitä tulee." Sitten mietin ihmeissäni, miten (suhteellisen iso niihin viikkoihin nähden) vauva saadaan mahaan takaisin kasvamaan! Vauvan silmät oli muurautuneet kiinni ja se alkoi heti syömään. Olin aika hämilläni.
Vauva oli kyllä tosi söpö, ei mun eikä isänsä näköinen, pieni vaan ja lämmin. Ai niin, muistan että vauvan mummopuoli oli mukana unessa lorujumpissa, ja kun yritin antaa vauvan hänen syliin, hän ilmoitti että päiväkodissa on nyt ripulia liikenteessä eikä halua tartuttaa sitä vauvaan.
Tämä oli ensimmäinen uni, jossa vauva oli oikeasti elävä vauva, kaikki raajat tallella ja selvästi poika. Olen nähnyt aiemmin yhden unen, jossa SISKONI tekee mulle vatsasta ultraääntä yläasteen koulun pyödällä ja kaikki katsovat. Yhtäkkiä vauva nostetaankin mahasta mulle, ja sillä on pienet linnunjalat (unen näin siis silloin, kun vauvan jalat olivat vielä kehittymässä ja pienemmät kuin käsivarret eli viikolla 14-15). Sanoin miehelle, että "se on pieni tyttö!" Mies sanoi takaisin, että "ei sen sukupuolielimet vielä ole kehittyneet edes. Kato vaikka, poika siitä tulee." Sitten mietin ihmeissäni, miten (suhteellisen iso niihin viikkoihin nähden) vauva saadaan mahaan takaisin kasvamaan! Vauvan silmät oli muurautuneet kiinni ja se alkoi heti syömään. Olin aika hämilläni.
perjantai 2. toukokuuta 2008
Pitkästä aikaa täällä!
Taas alkaa samoilla sanoilla, mutta näin se aika menee! Muuta en voi sanoa :) Kohta on raskaus puolivälissä, huhhuh. Viikko 19 alkaa huomenna. Liikkeet olen tuntenut jo pitkän aikaa, n. 3 viikkoa ja päänsärkyjä on ollut edelleen.
Elämässä on tapahtunut nyt viimeaikoina ihan mahdottomasti, en tiedä mistä kertoisin ekana? No voisin kertoa vaikka, että sain tehtyä 5 kpl marionetti/keppinukkeja koulun Tsehov-näytelmään ja kyllä niistä tuli tosi hienot, vaikka itse sanonkin! Heti kun saan tyypit kuvattua, laitan ne tänne. Mutta oli niissä hommaakin, voi hitsiläinen. Pelkästään saven muotoiluun käytin 18 tuntia, siihen päälle osien liittäminen yhteen, maalaus, hiusten kiinnitys, kahvojen kiinnitys ja vaatteiden ompelu. Menin kyllä sekaisin laskuissa, mutta varmasti tein töitä ainakin 40 tuntia heidän eteen. Mutta oli ihanaa tehdä pitkästä aikaa nukkeja ja näyttää itselle ja muille että kyllä mä osaan kun vaan teen :)
Koulussa olen tehnyt keramiikassa sisustusta vauvan huoneeseen. Tein sammakon, joka näyttää enemmän konnalta naamasta, sekä sammakkoaiheesta tyylitellyn purnukan, jolla on kruunu nuppina ja purnukasta erkanevat sammakon koivet, kaikki neljä. LAitan niistäkin kuvat tänne kunhan ehdin! Jos vauvalle tulee tutteja, olin ajatellut säilyttää niitä purnukassa. Olin ajatellut siis :D Käytäntö voi olla jotain ihan muuta!!
Ja lisäksi sain tehtyä maalaamilleni korteillleni kauniin salkun, jossa voin niitä kantaa ja kaupata, sekin oli koulutyö.
Olen saamassa koulukaveriltani ison tukun kestovaippa eli hahtuvapöksyohjeita ja niihin liittyvää muuta sälää, en malta odottaa tosiaan että koulu loppuu ja saan aloittaa neulomisen. Ekana väännän pöksyjä, sitten aloitan villaisen aluspuvun neulomisen. Voi miten kivaa! Kasvivärjätyistä langoista tietysti :)
Maha on kasvanut jo ja siitä huomautellaankin mulle joka välissä! Itsestä tuntuu vaan läskiltä... Viimeksi neuvolassa kuunneltiin sydänäänet, 150 lyöntiä minuutissa suunnilleen. Voi pientä!
Kaikki ennustaa meille poikaa, kukaan ei vielä ole sanonut että tyttö tulee. Eli todennäköisesti meille tulee tyttö siis :D Meille se on ihan sama, kumpi vaan on ihana ja sen näkee tosiaan sitten syyskuussa. Jatkuvasti törmää myös kysymykseen "meinaatteko käydä rakenneultrassa". Ei meinata, kun lapsella on kaikki hyvin ja äidillä kans suht ok niin miksi turhaan, kun ei haluta sukupuoltakaan tietää.
Minä kärsin ajan puutteesta, eli liikunnan puutteesta! Onneksi tänä iltana pääsin miehen kanssa lenkille ja oli mahtavaa kävellä 22-23 välisenä aikana kun elämä hiljenee ja kuulee lintujen mielettömän sirkutuksen. Kävimme järven rannassa kokeilemassa vettä ja voi kun se oli lämmintä! Ihanaa, pääsee uimaan! Ja onneksi mulla alkaa vasta viikolla 36 uintikielto, se on syyskuun eka viikko, joten saan huoletta polskutella koko kesän. Muuten ei olis tullut kyllä mitään! Varmistin tänään vielä neuvolasta, ettei varmasti haittaa jos menen jo nyt noihin suht kylmiin vesiin uimaan. Ei haittaa jos ei supistele. Sinne siis!!
Vappuyönä koin ekan järkyttävän suonenvedon oikeessa pohkeessani, hyi hitto miten ilkeeltä tuntui! Magneesiumia napaan vaan, niin eiköhän se siitä.
Ai niin, sain työterveyslääkäriltä lähetteen fysikaaliseen hierontaan tätä migreeniä varten, mahtava juttu. Lisäksi mun ei tarvi mennä enää sille mulkulle lääkärille, se asia hoitui onneksi parhain päin. Muuten niissä mun migreenilääkkeissä lukee paketissa että:" ei saa käyttää raskauden aikana, saattaa vahingoittaa sikiötä". Ja niitä se paskiainen käski mun syödä...Kaikenlaisia!
Se on kesä ny!
Elämässä on tapahtunut nyt viimeaikoina ihan mahdottomasti, en tiedä mistä kertoisin ekana? No voisin kertoa vaikka, että sain tehtyä 5 kpl marionetti/keppinukkeja koulun Tsehov-näytelmään ja kyllä niistä tuli tosi hienot, vaikka itse sanonkin! Heti kun saan tyypit kuvattua, laitan ne tänne. Mutta oli niissä hommaakin, voi hitsiläinen. Pelkästään saven muotoiluun käytin 18 tuntia, siihen päälle osien liittäminen yhteen, maalaus, hiusten kiinnitys, kahvojen kiinnitys ja vaatteiden ompelu. Menin kyllä sekaisin laskuissa, mutta varmasti tein töitä ainakin 40 tuntia heidän eteen. Mutta oli ihanaa tehdä pitkästä aikaa nukkeja ja näyttää itselle ja muille että kyllä mä osaan kun vaan teen :)
Koulussa olen tehnyt keramiikassa sisustusta vauvan huoneeseen. Tein sammakon, joka näyttää enemmän konnalta naamasta, sekä sammakkoaiheesta tyylitellyn purnukan, jolla on kruunu nuppina ja purnukasta erkanevat sammakon koivet, kaikki neljä. LAitan niistäkin kuvat tänne kunhan ehdin! Jos vauvalle tulee tutteja, olin ajatellut säilyttää niitä purnukassa. Olin ajatellut siis :D Käytäntö voi olla jotain ihan muuta!!
Ja lisäksi sain tehtyä maalaamilleni korteillleni kauniin salkun, jossa voin niitä kantaa ja kaupata, sekin oli koulutyö.
Olen saamassa koulukaveriltani ison tukun kestovaippa eli hahtuvapöksyohjeita ja niihin liittyvää muuta sälää, en malta odottaa tosiaan että koulu loppuu ja saan aloittaa neulomisen. Ekana väännän pöksyjä, sitten aloitan villaisen aluspuvun neulomisen. Voi miten kivaa! Kasvivärjätyistä langoista tietysti :)
Maha on kasvanut jo ja siitä huomautellaankin mulle joka välissä! Itsestä tuntuu vaan läskiltä... Viimeksi neuvolassa kuunneltiin sydänäänet, 150 lyöntiä minuutissa suunnilleen. Voi pientä!
Kaikki ennustaa meille poikaa, kukaan ei vielä ole sanonut että tyttö tulee. Eli todennäköisesti meille tulee tyttö siis :D Meille se on ihan sama, kumpi vaan on ihana ja sen näkee tosiaan sitten syyskuussa. Jatkuvasti törmää myös kysymykseen "meinaatteko käydä rakenneultrassa". Ei meinata, kun lapsella on kaikki hyvin ja äidillä kans suht ok niin miksi turhaan, kun ei haluta sukupuoltakaan tietää.
Minä kärsin ajan puutteesta, eli liikunnan puutteesta! Onneksi tänä iltana pääsin miehen kanssa lenkille ja oli mahtavaa kävellä 22-23 välisenä aikana kun elämä hiljenee ja kuulee lintujen mielettömän sirkutuksen. Kävimme järven rannassa kokeilemassa vettä ja voi kun se oli lämmintä! Ihanaa, pääsee uimaan! Ja onneksi mulla alkaa vasta viikolla 36 uintikielto, se on syyskuun eka viikko, joten saan huoletta polskutella koko kesän. Muuten ei olis tullut kyllä mitään! Varmistin tänään vielä neuvolasta, ettei varmasti haittaa jos menen jo nyt noihin suht kylmiin vesiin uimaan. Ei haittaa jos ei supistele. Sinne siis!!
Vappuyönä koin ekan järkyttävän suonenvedon oikeessa pohkeessani, hyi hitto miten ilkeeltä tuntui! Magneesiumia napaan vaan, niin eiköhän se siitä.
Ai niin, sain työterveyslääkäriltä lähetteen fysikaaliseen hierontaan tätä migreeniä varten, mahtava juttu. Lisäksi mun ei tarvi mennä enää sille mulkulle lääkärille, se asia hoitui onneksi parhain päin. Muuten niissä mun migreenilääkkeissä lukee paketissa että:" ei saa käyttää raskauden aikana, saattaa vahingoittaa sikiötä". Ja niitä se paskiainen käski mun syödä...Kaikenlaisia!
Se on kesä ny!
sunnuntai 6. huhtikuuta 2008
Lääkärikäynti- olipas masentava reissu
Olipa kertakaikkisen kurja ensimmäinen lääkärikäynti tuossa torstaina. Ihan kamalaa. Lääkäki oli ilkeä, omahyväinen ja niin v-mäinen tyyppi, etten olekaan pitkään aikaan noin raivostuttavaa tyyppiä tavannutkaan! Tunsin oloni maailman tyhmimmäksi vastaanotolla...Surku, koska odotin kovasti lääkäriltä ja tapaamiselta. Kaiken lisäksi mies oli älyttömän kovakourainen tehdessään tutkimusta! Olen päättänyt jo aikoja sitten että ikinä en mene miesgynelle, mutta ilmoittivat neuvolassa, että ainoa lääkäri on mies! Olisi pitänyt silloin tajuta ja varata aika yksityiseltä, kun taipua neuvolan tahtoon ja mennä vastaanotolle. Lääkäri mm. sanoi, että voin ihan hyvin syödä mulle määrättyjä migreenilääkkeitä myös raskauden aikana, ei niistä ole mitään tutkittua haittaa. "Miks et sais syödä? Kuka sulle on sanonut ettei niitä saa syödä?" No, esim. neuvolasta sanottiin, farmaseutit on kaikki sanoneet ja PAKETISSA LUKEE NIIN!!!Ei saa käyttää raskauden aikana. "no kuinka monessa lääkepakkauksessa olet nähnyt lukevan että SAA käyttää raskauden aikana? (no esim. siinä panadolissa???ääliö!) (Joo ja niinkuin mä nyt ottaisin meidän vauvan tutkimuskohteeksi, hmm. mistä kasvaa viides raaja, tulisko se vaikka mahasta?) Sitten se myös nauroi mulle kun pyysin saada muuta hoitoa migreeniini kuin lääkkeitä (Ai mitä muka?- kysyi lääkäri). Nauroi tosiaan kun sanoin että esim. akupunktiota tai hierontaa, tai mitä niitä nyt on. "Joo, no niitä sä et täältä saa!" oli kommentti. "Me hoidetaan täällä näitä RASKAUTEEN LIITTYVIÄ seikkoja". (Miten se ei liity raskauteen, että en päänsäryn vuoksi pysty nukkumaan, ja se vaikuttaa myös mun mielialaan masentavasti...) Ja sitten tollaselle tyypille pitää ruveta levittelemään siinä pöydällä, voi tsiisös, olis pitänyt vaan lähteä pois ovet paukkuen!!!
No se on varma, etten enää moiselle paskiaiselle mene, joka saa äidit itkemään. Ihan turha luulo. Jos heillä ei ole mulle tarjota muuta lääkäriä, niin menen yksityiselle. Kuunneltiin me sydänäänet joo - 140-150 lyöntiä minuutissa - , mutta siltäkin meni kyllä pohja ihan totaalisesti, kun yritin taistella kiukun ja itkun kanssa siinä pöydällä. Ja todellakin aion valittaa siitä seuraavalla neuvolakäynnillä!
No se siitä! En saanut traumoja kuitenkaan.
Kotiin on jo kerääntynyt pikkuisen vauvasälää, mm. iso pino vauvan ja äitiysvaatteita ystävältäni, joka oli sitä mieltä että mä ehdottomasti tarviin ne jo nytten :D Ihania söpösiä vaatteita, justiinsa meidän näköisiä: ruskeita, vihreitä, oransseja ja tietysti niitä valkoisia. Eipä me paljon muuta tarvitakaan :)
Mun maha on ihan hassu! Se pömpsähtää ulos aina illalla ja näyttää siltä niinkuin olisin pidemmälläkin raskaana. Nyt on 15+1, joten ihan vielä ei mahan tulisi pahemmin näkyäkään. Ja huomasin kun mittasin huvikseni rinnan ja vyötärönympäryksiäni, että rinnanympärys on kasvanut 5 cm ja vyötärö 4 cm. Mutta vyötärö on aina illalla 7 cm suurempi kuin aamulla. Maha oikeesti pömpsähtää esiin :D Mutta painoa ei ole viimeisen 6-7 viikon aikana tullut lisää kuin kilo, ei mitään huolta siis vielä ainakaan siinä suhteessa. Olen kuitenki liikkunut joka päivä sen tunnin, vaikka syönkin paljon enemmän kuin ennen. Odotan kyllä että maha tulisi näkyviin ihan kunnolla, että musta tuntuisikin siltä että olen raskaana. Lääkäristä se oli hyvä juttu, että musta ei tunnut siltä. Musta se on vaan huono juttu!
Siinäpä taisi olla nyt päälimäiset uutiset, väsyttää vietävästi, joten lähdenkin tästä pötköttelemään :)
No se on varma, etten enää moiselle paskiaiselle mene, joka saa äidit itkemään. Ihan turha luulo. Jos heillä ei ole mulle tarjota muuta lääkäriä, niin menen yksityiselle. Kuunneltiin me sydänäänet joo - 140-150 lyöntiä minuutissa - , mutta siltäkin meni kyllä pohja ihan totaalisesti, kun yritin taistella kiukun ja itkun kanssa siinä pöydällä. Ja todellakin aion valittaa siitä seuraavalla neuvolakäynnillä!
No se siitä! En saanut traumoja kuitenkaan.
Kotiin on jo kerääntynyt pikkuisen vauvasälää, mm. iso pino vauvan ja äitiysvaatteita ystävältäni, joka oli sitä mieltä että mä ehdottomasti tarviin ne jo nytten :D Ihania söpösiä vaatteita, justiinsa meidän näköisiä: ruskeita, vihreitä, oransseja ja tietysti niitä valkoisia. Eipä me paljon muuta tarvitakaan :)
Mun maha on ihan hassu! Se pömpsähtää ulos aina illalla ja näyttää siltä niinkuin olisin pidemmälläkin raskaana. Nyt on 15+1, joten ihan vielä ei mahan tulisi pahemmin näkyäkään. Ja huomasin kun mittasin huvikseni rinnan ja vyötärönympäryksiäni, että rinnanympärys on kasvanut 5 cm ja vyötärö 4 cm. Mutta vyötärö on aina illalla 7 cm suurempi kuin aamulla. Maha oikeesti pömpsähtää esiin :D Mutta painoa ei ole viimeisen 6-7 viikon aikana tullut lisää kuin kilo, ei mitään huolta siis vielä ainakaan siinä suhteessa. Olen kuitenki liikkunut joka päivä sen tunnin, vaikka syönkin paljon enemmän kuin ennen. Odotan kyllä että maha tulisi näkyviin ihan kunnolla, että musta tuntuisikin siltä että olen raskaana. Lääkäristä se oli hyvä juttu, että musta ei tunnut siltä. Musta se on vaan huono juttu!
Siinäpä taisi olla nyt päälimäiset uutiset, väsyttää vietävästi, joten lähdenkin tästä pötköttelemään :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
