Näin viimeyönä unta pienestä poikavauvasta, ja se oli kylä tosi piskuinen. Pieni ja jäntevä :) Olin vetämässä lorujumppia Hämeenlinnassa, enkä ollut suunnitellut tuokioita ollenkaan, kunhan juttelimme ja teimme muutaman laululeikin. Koko ajan pieni poika nukkui päiväkodin puolapuissa tai jossain vastaavassa roikkuen muiden pikkuvauvojen kanssa ja oli aivan hijaa. Kävin vähän väliä tarkistamassa onko se edes hengissä kun niin hiljaa on. Sitten kun aloin miettimään, etten ole kertaakaan vielä edes syöttänyt vauvaa ja vauvahan on ollut mulla jo ainakin 3 päivää, alkoi todellisuus hiipiä uneen. Yritin muistella jotain synnytyksestä, mutta huomasin kauhukseni etten muistanut siitä yhtään mitään. En edes muistanut lähtöä sairaalaan, supistuksia tai lapsiveden menoa, puhumattakaan itse synnytyksestä. Sitten tajusin olevani unessa :D
Vauva oli kyllä tosi söpö, ei mun eikä isänsä näköinen, pieni vaan ja lämmin. Ai niin, muistan että vauvan mummopuoli oli mukana unessa lorujumpissa, ja kun yritin antaa vauvan hänen syliin, hän ilmoitti että päiväkodissa on nyt ripulia liikenteessä eikä halua tartuttaa sitä vauvaan.
Tämä oli ensimmäinen uni, jossa vauva oli oikeasti elävä vauva, kaikki raajat tallella ja selvästi poika. Olen nähnyt aiemmin yhden unen, jossa SISKONI tekee mulle vatsasta ultraääntä yläasteen koulun pyödällä ja kaikki katsovat. Yhtäkkiä vauva nostetaankin mahasta mulle, ja sillä on pienet linnunjalat (unen näin siis silloin, kun vauvan jalat olivat vielä kehittymässä ja pienemmät kuin käsivarret eli viikolla 14-15). Sanoin miehelle, että "se on pieni tyttö!" Mies sanoi takaisin, että "ei sen sukupuolielimet vielä ole kehittyneet edes. Kato vaikka, poika siitä tulee." Sitten mietin ihmeissäni, miten (suhteellisen iso niihin viikkoihin nähden) vauva saadaan mahaan takaisin kasvamaan! Vauvan silmät oli muurautuneet kiinni ja se alkoi heti syömään. Olin aika hämilläni.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti