Ja tää näsrästyksen määrä on jotain ihan uskomatonta. Alkoi ihan yllättäen viikolla 24 ja on siitä lähtien piinannut. Ällöttävää! Tosin kun tossa luin, että viikolla 11 mulla on ollut 5 päivän migreeniputki, flunssa, nukkumisvaikeuksia ja paha olo, niin kyllä mä mieluummin tän närästyksen valitsen :)
Jalka on parantunut ihan ok. Enää en linkuta, mutta öisin on vielä vähän vaikeaa ja aamulla meno kankeaa. Varsinkin viime lauantaina, kun miehen serkulla oli häät, niin olihan siellä pakko danssata. Seuraavana aamuna tuntui kyllä jalassa. Eikä sen puoleen, väsymyksen määrä oli taas jotain ihan hullua. Jos jonnekin lähtee (hei ja mä tulin kotiin jo klo 23, tosin takana oli 12 tuntinen juhlapäivä, mutta silti!)niin saa varautua kaksi päivää kestävään väsymykseen. Mietin, miltä morsiamesta tuntui, hänellä on kuukauden päästä laskettu aika, huhhuh!
Ompelin itselleni häihin aivan ihanan (muidenkin mielestä, ei vaan omasta :) mekon. Tosin kaavoitin sitä kaksi päivää, sillä justiinsa siitä mallista mitä halusin varioida, ei ollut kaavoja lainkaan. Olin kyllä samaan aikaan Ulpukassa töissä, joten ihan täyspäiväistä kaavoitusta en tehnyt. Ompelin mekon vanhasta 70- luvun pussilakanasta, ja siitä tais tulla heti mun lempparimekko. Värityksenä vihreä, sinapinkeltainen, oranssi, ruskea ja valkoinen, joista siis pinnalla isoja kukkakuvioita. Onhan kangas toki vähän kulunut, mutta ei se haittaa :) Kun saisin niitä kuvia tänne laitettua...
Sitten olimme rakkauteni kanssa kuuntelemassa maanantaina (nimppareiden kunniaksi;) BonJovia stadikalla ja oli kyllä aika nostalgista. Harmitti vaan, kun en saanut viedä mukanani mitään juotavaa ja meillä ei tietenkään ollut käteistä rahaa mukana, kun ei sitä nykyään oikein enää tarvitse... Ja paikat oli kentältä. Jossain vaiheessa mua alkoi pyörryttämään ihan hirveesti ja kysyin järkkäriltä että mistä täältä saa vettä. Neuvoi anniskelualueelle... Hirvee paikka! Mentiin sinne miehen kanssa, ja saatiin raavittua taskunpohjilta kasaan 1,80 €. Vesi olis maksanut sen 2 €, mutta sanoin sille myyjälle että oon raskaana ja pyörryn kohta, niin se sanoi että maksaa vaikka omasta pussistaan sen puuttuvan osuuden. Kiltti! Sit tosin järkkärit ei meinanneet päästää meitä pois sieltä anniskelualueelta, koska "mitään juomia ei saa viedä sieltä pois". Sanoin, että en tod. jää tän mahani kanssa tänne, niin päästivät. Mies oli jo ihan hermona ja meinasi että eiköhän lähdetä kotiin vaan, että ei se ole pystymahojen paikka :D Oli meitä siellä muitakin. Jostain syystä mua alkoi vaan heikottamaan. Mutta se vesi auttoikin siihen melkein heti.
Tällä hetkellä mua työllistää muuten Lapponia taloilta tullut maskottipukutilaus. Onneksi päättivät tilata aluksi yhden puvun ja sitten heinäkuussa mahdollisesti toisen, sillä alkuperäisessä tilauksessa molemmat puvut piti saada Vaasan asuntomessuille 10.7., ei pelkästään tätä yhtä. Tosi kiva tehdä tuollaista isoa projektia vaihteeksi, tosin pienemmät saivat nyt vähän lykkäystä.
Olen jo alkanut odottamaan elokuuta ja lomaa. Ihanaa! Lähdetään rakkaani kanssa ihan kahdestaan rauhoittumaan mökeille (kiva kun on niin paljon tässä lähellä paikkoja minne voi mennä :) Tuntuu, että viime aikoina en mitään muuta tee, kun narisen ja valitan kaikesta. Ei varmasti oo helppoa!
Muuten vauvan liikkeet on jo aika messeviä. Maha hytkyy kun tyyppi monottaa menemään, uusin aluevaltaus on tosiaan toi vatsalaukku. Tosi herkullisen tuntuista, varsinkin kun tätä närästystä on nyt liikkeellä... Kivalta tuntuu, kun lapsi pyörii ja tunnen ehkä pyllyn ja olkapäät kun hän siellä vaihtelee asentoa. Hauska tyyppi :D
keskiviikko 18. kesäkuuta 2008
sunnuntai 8. kesäkuuta 2008
Sattui... :(
Kaaduin eilen portaissa kun olin palaamassa töissä kahvitauolta. Tulin portaat kuperkeikkasarjalla alas asti ja satutin kädet ja jalat ikävästi. Kuin ihmeen kaupalla en kolhinut mahanseutua ollenkaan! Enkä päätä enkä selkää. Vasemmasta jalasta meni kuitenkin polvi niin mäsäksi, ettei sillä pysty juurikaan kävelemään ja kipu on aika kova :( Mutta voin kertoa, että säikähdin vielä enemmän!
Heti kun tajusin, lähdin pukuhuoneisiin soittamaan äidille, tarkistin ettei tullut verta ja kuuntelin mahaa. Samalla yritin itkun seasta sopertaa äitille, että olen kaatunut portaissa ja että säikähdin ihan hirveesti. Ei äiti saanut muuta selvää, kuin että olin kaatunut. Myöhemmin kun kerroin jutun uudestään, äiti järkyttyi kuullessaan että olen tullut portaat rytinällä alas! Soitin Päijät-Hämeen keskussairaalaan, jossa ne sanoi samaa kuin äiti: jos veristä vuotoa ei tule, eikä supistele etkä kolhinut mahaa, ei lapsella ole mitään hätää. Se on hyvin suojattuna mahassa. Äiti oli huolissaan, että saan jalan hoidettua ja itseni rauhoitettua. Onneksi lapsi alkoi liikkua melkein heti, joten ei sillä varmaankaan mitään hätää ollut.
Sain sairaslomaa ja olisin saanut kepit, mutta pelkään että tulen vaan kipeämmäksi keppien kanssa, niin en ottanut niitä. Tänä aamuna, kun en päässyt sängystä liikkeelle, solvasin itseäni kun en ollut tajunnut ottaa keppejä! Pitää liikkua siis seiniä pitkin.
Mies oli serkkunsa polttareissa, enkä viitsinyt soittaa ja pelästyttää häntä suotta ennekuin olin vähän rauhoittunut. No mies oli heti hädissään mitä "pystymahalle" kävi ja pystynkö ajamaan itse ja pitääkö heittää ja olenko kunnossa! En halunnut kuitenkaan, että jää paitsi kivoista polttareista niin sanoin pärjääväni. Ja pärjäsinhän minä, kun ensijärkytyksestä selvisin. Mies soitti kyllä tiuhaan ja kyseli vointiani :)Nyt meitä on sitten kaksi klenkkajalkaa täällä: miehellä on polven ristisiteet muusina. Toivottavasti itse selvisin vaan säikähdyksellä.
Soitan huomenna vielä neuvolaan ja varaan ajan lääkärille. Samalla kysyn, pitääkö käydä ultrassa tai jotain ja varmistaa että vauvalla on varmasti kaikki kunnossa.
*Voi mitä kohellusta!!!
Heti kun tajusin, lähdin pukuhuoneisiin soittamaan äidille, tarkistin ettei tullut verta ja kuuntelin mahaa. Samalla yritin itkun seasta sopertaa äitille, että olen kaatunut portaissa ja että säikähdin ihan hirveesti. Ei äiti saanut muuta selvää, kuin että olin kaatunut. Myöhemmin kun kerroin jutun uudestään, äiti järkyttyi kuullessaan että olen tullut portaat rytinällä alas! Soitin Päijät-Hämeen keskussairaalaan, jossa ne sanoi samaa kuin äiti: jos veristä vuotoa ei tule, eikä supistele etkä kolhinut mahaa, ei lapsella ole mitään hätää. Se on hyvin suojattuna mahassa. Äiti oli huolissaan, että saan jalan hoidettua ja itseni rauhoitettua. Onneksi lapsi alkoi liikkua melkein heti, joten ei sillä varmaankaan mitään hätää ollut.
Sain sairaslomaa ja olisin saanut kepit, mutta pelkään että tulen vaan kipeämmäksi keppien kanssa, niin en ottanut niitä. Tänä aamuna, kun en päässyt sängystä liikkeelle, solvasin itseäni kun en ollut tajunnut ottaa keppejä! Pitää liikkua siis seiniä pitkin.
Mies oli serkkunsa polttareissa, enkä viitsinyt soittaa ja pelästyttää häntä suotta ennekuin olin vähän rauhoittunut. No mies oli heti hädissään mitä "pystymahalle" kävi ja pystynkö ajamaan itse ja pitääkö heittää ja olenko kunnossa! En halunnut kuitenkaan, että jää paitsi kivoista polttareista niin sanoin pärjääväni. Ja pärjäsinhän minä, kun ensijärkytyksestä selvisin. Mies soitti kyllä tiuhaan ja kyseli vointiani :)Nyt meitä on sitten kaksi klenkkajalkaa täällä: miehellä on polven ristisiteet muusina. Toivottavasti itse selvisin vaan säikähdyksellä.
Soitan huomenna vielä neuvolaan ja varaan ajan lääkärille. Samalla kysyn, pitääkö käydä ultrassa tai jotain ja varmistaa että vauvalla on varmasti kaikki kunnossa.
*Voi mitä kohellusta!!!
perjantai 6. kesäkuuta 2008
Nyt meillä on vaunut!
No nyt meillä on vauvatavaraa sitten yllin kyllin :) Kävimme keskiviikkona Hyvinkäällä miehen sukulaisilla pakettiautoreissulla ja takaisin tulimme yhdistelmävaunujen, sitterin, matkasängyn, hyppykeinun, leikkipeittojen, täkkien, äitiyspakkauksellisen vauvanvaatteita ym. kanssa. Kiitos kaunis sinne! Yritin yksin taistella vaunut ylös hissiin, mutta en onnistunut. Täytyy toivoa, että isännöitsijä hankkii lupaamansa rallit portaisiin, että pääsen sitten vauvan kanssa liikkumaan.
Vaunuissa on pehmeä koppa, joka sopii mulle ihan hienosti. Ei mulla oikeastaan ollut mitään suunnitelmia sen suhteen, haluanko pehmeän vai kovan kopan. Kaikki kelpaa :) Ei me olla nirsoja! Sitteriin aion laittaa uuden nätin kankaan verhoiluksi, sellaisen ihanan vanhan Bambi-aiheisen, jonka ostin viime vuonna kirpparilta ajatuksena tehdä siskon lapsille siitä jotain. Tulin kuitenkin toisiin aatoksiin, ajattelin että kyllä meillekin joskus lapsia tulee, eikä tuo pieni kaunis kangas paljoa tilaa vie. En sitten kuitenkaan moista löydä! Ja eihän siinä mennytkään kun hetki, kun tässä ollaan jo omia vauvoja tekemässä ja kangas pääsee käyttöön.
Nyt olemme päättäneet, että otamme äitiysavustuksen rahana, emme äitiyspakkauksena. Tässä on ihan tarpeeksi äitiyspakkausta, kun saamme kahmalokaupalla vauvatavaraa ystäviltä ja tuttavilta, joita saamme sitten penkoa ja hiplata.
Vielä ei ole mennyt yhtään rahaa, tosin auton kaukalo meidän täytyy kyllä varmasti ostaa. Syöttötuolista en ole vielä varma. Pitää siskolta vielä kysellä, onko heillä kuinka pitkään käyttöä vielä syöttötuolille ja miten on itkuhälyttimen laita. Se pitää enhdottomasti hankkia!Vaikka jos lapsi nukkuu parvekkeella, kuulen sen huudon ja kitinän varmasti sisään. Mutta silti :)
Liitoskivut ovat alkaneet, jee! Ja vauva potkii vahvasti tosi inhottaviin paikkoihin, mm. suoliin ja rakkoon. Joku mulle sanoikin että "ei sehän on ihanaa kun vauva liikkuu, voi voi!" No onhan se joo silloin, kun ei tunnu siltä että tulee kohta jotain housuun...Niin ne liitoskivut. Sattuu ristiselän tienoolle ja ihan hieman tähän eteenkin. Lisäksi häntäluu kipeytyy helposti. Esimerkiksi eilen, kun olimme moottoripyörällä Hämeenkoskella kylässä, oli kotiin tullessamme mulla häntäluu tosi muusina. Muuten ei kyllä tehnyt pahaa istua kyydissä, vaikkei pyörämme ihan ole se kaikista paras kahdenistuttava. Oli ihanaa Hämeenkoskella! Ilma oli ihanan lämmin ja tuuli kävi niin kovasti, etteivät hyttysetkään kiusanneet. Nyt kävin viidettä kertaa uimassa ja vesi oli lämmennyt ihan mukavasti, tosin ei se ole mitään verrattuna viime kesään tähän samaan aikaan, kun järvivesi oli 26 asteista ja merivesi 23 asteista. Mutta oli se varmaan jotain 17-18 asteista. Sitten kävimme myös saunassa, söimme ihania ruokia ja ihastelimme joutsenia järvessä (niin se on järvi, ei pieni lampi, kuten olen aiemmin kirjoitellut ;D )
Olen saanut viimeisiä koulujuttuja pois alta hoidettua, vielä pitäisi muutama juttu tehdä. Yllättävän hyvin kuitenkin olen saanut viimeisiäkin rästejä alta pois hoidettua, vaikka työtahti on viimeaikoina ollut hullumpi kuin hullu. 22.6. mennessä mulla tulee 36 päivän työputki täyteen, jonka sisällä on ollut ripoteltuna 5 vapaapäivää. ELi 5 viikkoa töitä 6 päivänä viikossa. Mutta minähän olenkin sellainen, että saan lisäpuhtia mitä enemmän kiirettä on :) Edelleenkään meillä ei ole telkkaria, oi autuutta! Sekin auttaa osaltaan selviämään arjesta. Se vähä aika mitä jää, ei mene telkkarin katsomiseen :)
Mua harmittaa, kun mun piti lähteä tänä viikonloppuna Halikon muinaismarkkinoille Kokkilaan, mutta ylläri ylläri, mä olen töissä. Koko kesän olen kaikki viikonloput töissä, joten pitää kiertää sellaisissa tapahtumissa, jotka ovat keskellä viikkoa :)
Huomenna alkaa jo viikko 24, miten tämä aika näin meneekin! Vauva on pikkusen kahvipakettia painavampi ja sen koko pituus on n. 30 cm. Mytyssä se kuitenkin on sellainen 20 cm kerä :)Väsymystä ei vieläkään ole ollut, en tiedä onko hemoglobiinille käynyt mitään raskausmonivitamiinin ja nokkosen ansiosta. Voi olla että käyn joku päivä mittauttamassa sen neuvolassa.
Vaunuissa on pehmeä koppa, joka sopii mulle ihan hienosti. Ei mulla oikeastaan ollut mitään suunnitelmia sen suhteen, haluanko pehmeän vai kovan kopan. Kaikki kelpaa :) Ei me olla nirsoja! Sitteriin aion laittaa uuden nätin kankaan verhoiluksi, sellaisen ihanan vanhan Bambi-aiheisen, jonka ostin viime vuonna kirpparilta ajatuksena tehdä siskon lapsille siitä jotain. Tulin kuitenkin toisiin aatoksiin, ajattelin että kyllä meillekin joskus lapsia tulee, eikä tuo pieni kaunis kangas paljoa tilaa vie. En sitten kuitenkaan moista löydä! Ja eihän siinä mennytkään kun hetki, kun tässä ollaan jo omia vauvoja tekemässä ja kangas pääsee käyttöön.
Nyt olemme päättäneet, että otamme äitiysavustuksen rahana, emme äitiyspakkauksena. Tässä on ihan tarpeeksi äitiyspakkausta, kun saamme kahmalokaupalla vauvatavaraa ystäviltä ja tuttavilta, joita saamme sitten penkoa ja hiplata.
Vielä ei ole mennyt yhtään rahaa, tosin auton kaukalo meidän täytyy kyllä varmasti ostaa. Syöttötuolista en ole vielä varma. Pitää siskolta vielä kysellä, onko heillä kuinka pitkään käyttöä vielä syöttötuolille ja miten on itkuhälyttimen laita. Se pitää enhdottomasti hankkia!Vaikka jos lapsi nukkuu parvekkeella, kuulen sen huudon ja kitinän varmasti sisään. Mutta silti :)
Liitoskivut ovat alkaneet, jee! Ja vauva potkii vahvasti tosi inhottaviin paikkoihin, mm. suoliin ja rakkoon. Joku mulle sanoikin että "ei sehän on ihanaa kun vauva liikkuu, voi voi!" No onhan se joo silloin, kun ei tunnu siltä että tulee kohta jotain housuun...Niin ne liitoskivut. Sattuu ristiselän tienoolle ja ihan hieman tähän eteenkin. Lisäksi häntäluu kipeytyy helposti. Esimerkiksi eilen, kun olimme moottoripyörällä Hämeenkoskella kylässä, oli kotiin tullessamme mulla häntäluu tosi muusina. Muuten ei kyllä tehnyt pahaa istua kyydissä, vaikkei pyörämme ihan ole se kaikista paras kahdenistuttava. Oli ihanaa Hämeenkoskella! Ilma oli ihanan lämmin ja tuuli kävi niin kovasti, etteivät hyttysetkään kiusanneet. Nyt kävin viidettä kertaa uimassa ja vesi oli lämmennyt ihan mukavasti, tosin ei se ole mitään verrattuna viime kesään tähän samaan aikaan, kun järvivesi oli 26 asteista ja merivesi 23 asteista. Mutta oli se varmaan jotain 17-18 asteista. Sitten kävimme myös saunassa, söimme ihania ruokia ja ihastelimme joutsenia järvessä (niin se on järvi, ei pieni lampi, kuten olen aiemmin kirjoitellut ;D )
Olen saanut viimeisiä koulujuttuja pois alta hoidettua, vielä pitäisi muutama juttu tehdä. Yllättävän hyvin kuitenkin olen saanut viimeisiäkin rästejä alta pois hoidettua, vaikka työtahti on viimeaikoina ollut hullumpi kuin hullu. 22.6. mennessä mulla tulee 36 päivän työputki täyteen, jonka sisällä on ollut ripoteltuna 5 vapaapäivää. ELi 5 viikkoa töitä 6 päivänä viikossa. Mutta minähän olenkin sellainen, että saan lisäpuhtia mitä enemmän kiirettä on :) Edelleenkään meillä ei ole telkkaria, oi autuutta! Sekin auttaa osaltaan selviämään arjesta. Se vähä aika mitä jää, ei mene telkkarin katsomiseen :)
Mua harmittaa, kun mun piti lähteä tänä viikonloppuna Halikon muinaismarkkinoille Kokkilaan, mutta ylläri ylläri, mä olen töissä. Koko kesän olen kaikki viikonloput töissä, joten pitää kiertää sellaisissa tapahtumissa, jotka ovat keskellä viikkoa :)
Huomenna alkaa jo viikko 24, miten tämä aika näin meneekin! Vauva on pikkusen kahvipakettia painavampi ja sen koko pituus on n. 30 cm. Mytyssä se kuitenkin on sellainen 20 cm kerä :)Väsymystä ei vieläkään ole ollut, en tiedä onko hemoglobiinille käynyt mitään raskausmonivitamiinin ja nokkosen ansiosta. Voi olla että käyn joku päivä mittauttamassa sen neuvolassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
