Hiljaa leijaa maahan hiutaleet

HUHHUH!
Aika menee siivillä ja paljon tapahtuu siinä välissä, ja hyvä niin. Olen saanut jostain kohtaa itseäni niskasta kiinni ja päivittänyt kalenterini viime viikolla. Kauhistuin lopputuloksesta: eihän minulla riitä päivät näiden hommien tekemiseen! Kerta kaikkiaan! Mutta olin reipas ja tein listan roikkuvista hommista ja kiireellisistä tapauksista ynnä juoksevista asioista ja lähdin kylmän rauhallisesti toteuttamaan listaani. On se sitten nautinnolista vetää viiva jonkun tehdyn työn yli, ai että!

Muutaman voisin mainita: NO SE SIIVOUS! aijai, vaikka luulin ettei aikaa riitä, niin siivosin 8 tuntia täällä kuin tuulispää ja kyllä tuli siistiä. Pesin ovetkin!
Hyvä mieli jäi palkaksi ja aivan erilainen ote listalla olevien töiden suorittamiseen. Sain mm. aloitettua tilatut hatut (höm,höm, niistä onkin ollut puhetta jo pitkin syksyä) ja eihän niillä ollutkaan kiirettä, paitsi omassa päässäni. Paperihommia olisi monen tunnin edestä (sekä yrityksen että koulun), mutta niitä sain onneksi siirrettyä tälle viikolle.

Sitten keskiviikkona minuun otti yhteyden naisjoukkio, jotka olivat vailla keskiaikaisia pukuja viime perjantaina olleisiin pikkujouluihin. Tottakai, kyllä minä puvut vuokraan!(Oiva kimmoke muuten siivota koti, kun tulee tuntemattomia ihmisiä kylään pukuja sovittelemaan). Sitten vaan pukuja metsästelemään ja kunnostamaan. Kaksi naisista sain vaatetettua omistani ja kolmannelle puku löytyi Merwin repertuaarista (jonka puvulla muuten voitettiin pikkujouluissa pukupalkinto!). Naiset olivat mukavia ja onnellisia puvuistaan. Mukava kokemus kaiken kaikkiaan! Pitääkin ruveta taas väsäämään noita omia pukuja lisää jossain vaiheessa, kun aikaa taas on.

Ja tietysti joku tärkeä deadline pukkaa päälle, eli koulutehtävä Sommittelu, väri ja muoto-opin portfolio, josta halusin tehdä hienon ja toimivan. Enkös sitten lähtenyt hifistelemään senkin kanssa! Mutta se näyttää tällä hetkellä oikein hyvältä, vaikkei valmis vielä olekaan. Ja olen istunut koko viikonlopun sen ääressä tietokoneella. Ja sain noidannuolen niskaani. Taas.

Ai niin! Sain vihdoin kirjoitettua seuraavan lehtijutun(mikä muuten ilmestyy Etelä- Suomen Sanomissa 30.11.). Eli kaikki jotka haluavat valmistaa luonnonmukaisen ovikranssin kierrätys ym. materiaalista, niin perjantain lehdessä on ohje kuvineen päivineen. Juttua kirjoitin vaivaiset 2-3 tuntia. Mutta sain senkin tehtyä! Ja mielestäni juttu onnistui hyvin.

Eilen kävimme siippani kanssa keittiönhakureissulla Jyväskylässä ja Laukaalla, ja eikö meille suotu sitten maailman kamalin autoilusää. Pakettiautolla ja peräkärryllä mentiin ja oli aivan hurjan liukasta. Välillä näkyvyys oli 2 m lumisateen takia, välillä parempi, mutta sitten taas oli tiet jäässä. Olin edellisenä iltana laskeskellut muutaman tunnin ajan kaapistojen tilavuutta ja automme perän tilavuutta. Pelasin tetristä paperille keittiönkaapistoilla. Oli siitä hyötyä sitten Laukaalla, kun ryhdyimme pakkaamaan autoa ja kärryä. Meni ihan nappiin! Ja sitten huristeltiin takaisin Lahteen yhtä kurjassa säässä, minä sain kuskin vuoron.

Olimme perillä Nostavalla, josta haimme peräkärryn klo 23.00 purkasimme kärryn ja ajoimme kotiin, mutta autoa ei enää kehdattu eikä jaksettu alkaa purkamaan tänne kerrostalon 6. kerrokseen. Kilometrejä kertyi 400 ja rapiat ja aikaa meni kaiken kaikkiaan 9,5 tuntia. Mutta nyt meillä on kaunis keittiö ja uusi pesukone! Kukahan ne asentaisi ja tekisi remontin vielä? No, minulla alkaa loma (tällä kertaa toivon, että se on oikeasti loma) 21.12. ja loppiaisen jälkeen alkaa koulu. Minulla on hyvää aikaa! Ehkä mieheltäkin joku päivä sieltä, toinen täältä riittäisi?

Ei tarina vielä tähän lopu, ehei! Koska viime yönä sain sitten maailman pahimman migreenikohtauksen (hei, olihan se odotettavissa, jos katsoo mitä olen puuhaillut viime aikoina...) eikä ollut lääkkeitä. Sitten lähdettiin päivystykseen aamu viideltä ajamaan, kun en enää pystynyt olemaan. Itkua tihrustin ja laahustin, kun ei jalat toimineet oikein. Päästiin sairaalaan ja mies lähti töihin. Minut laitettiin tiputukseen ja käskettiin lepäilemään tämä päivä.

Voi onnea, kun ei enää satu! Kävin helvetissä, mutta tulin takaisin kuitenkin. On täällä sen verran mukavampaa.

PS. Kuvat kaikista joulukorteistani on saatu nettisivuilleni osoitteeseen www.ruskapaja.fi kohdasta Galleria/kortit ja sieltä 8 ensimmäistä kuvaa. Tilauksia otetaan vastaan sähköpostiini paivi.ilkka@ruskapaja.fi ;)
Hauskaa joulunodotusta!
Tässä yksi korteistani

Valmista!

Yksi punontatöistäni: rottinkinen nuken sänky. Sänkyyn tulee vielä vihreä kukkakangasvuorailu ja käsin virkattua pitsiä. Ja jos joskus tulee vastaan kauniit renkaat, muutan sängyn nukenrattaiksi ja punon sänkyyn kahvan. Siihen asti se saa pysyä tuollaisena.

Sain kuin sainkin punontatyöni valmiiksi ja palautettua määräaikaan mennessä ja siihen olen tyytyväinen! Vaikka väänsin keskiviikon vastaisena yönä aamu neljään asti sormet ruvella töitä, jouduin olemaan keskiviikkona pois koulusta, jotta olisin saanut puuttuvat työni tehtyä. No, jatkoin vääntämistä aamulla ja tein vielä portfolion/oppimispäiväkirjan työvaiheista. Portfolion lopputulokseen en välttämättä ole täysin tyytyväinen, mutta pääasia on, että olen oppinyt jotain uutta. Ja toisaalta kaikki tiedot ja valokuvat löytyvät täältä koneelta, joten voin aivan hyvin myöhemmin (esim. TAMMIKUUSSA, kun on kuollutta töiden saralla)ainakin YRITTÄÄ tehdä paremipa versioita portfolioista. Tosin yleensä Murphyn laki toteutuu minun kohdallani niin usein, että on oletettavaa että tietokone kaatuu ja kaikki tiedot katoavat kuin tuhka tuuleen!

Sitä odotellessa työtahti vaan kiristyy. Tänään käyn hakemasta painosta uudet 3000 joulukorttia ja alan postittamaan niitä jälleenmyyntipaikkoihin isoina nippuina. Samalla käyn kaakelikaupoissa etsimässä mallikaakeleita keittiöömme, jonne on juuri huudettu huuto.netistä uudet kaapistot ja tiskikone. Eli kaiken kiireen keskellä ja vielä joulun alla ryhdymme tekemään vielä KEITTIÖREMONTTIA!!! Melkein naurattaa, tai en tiedä pitäisikö itkettää? Mutta jostain sitä aikaa aina kummasti löytyy. Vaikka yöunet edelleen ovat vähissä... Lisäksi viikonloppuna on taas edessä myyntireissu. Tällä kertaa suuntaamme Varpun kanssa Hyvinkään taidemuseolle Taidekäsityöläisten marrasmarkkinoille jossa siis myynnissä minun ja Varpun Tonttupajan töitä, sekä otantaa Ulpukan tavaroista. Kaikki sinne joulutunnelmoimaan siis!

Tänään ja huomenna teen EDELLEEN tukka putkella töitä, että olisi jotain tonttuja Hyvinkäälle ottaa mukaan. Mutta huomenna alkaa koulussa uusi aine: mosaiikkityöt! Suunnitelmanani olisi tehdä vaakasuunnassa kapea ja pitkä työ, jossa on joko kettuja rivissä tai luolamaalauksesta kopioitu metsästystapahtuma. Täytyy vielä miettiä, kumpi puhuttelee enemmän.

Viikonloppua odotellessa

Kätevä on takana ja uudet tapahtumat edessä. Oli mahtava viikonloppu! Ihmisiä oli liikkeellä mukavasti ja kaikilla hyvä mieli. Sain myös muilta myyjiltä saman vaikutelman, melkein voisi sanoa että paras Kätevä tähän mennessä.
Liikkeellä oli myös valtava määrä tuttuja! Melkein joka toinen asiakas oli tuttu. Sain moikkailla ja höpötellä koko ajan. Näin vanhoja ja uusia koulukavereita, sukulaisia ja ystäviä, sekä asiakkaita Ulpukasta.

Paikalla oli myös tietysti ihana Tuija Leinonen, jolta taas ostin uusia haltioita kotiamme koristamaan. Tällä kertaa mukaani lähti kaksi TONT-TUa, jotka saavat tästä lähtien ujeltaa meidän ikkunassa jouluisin. Oli kiva jutella Tuijan kanssa taas.

Viikko on mennyt nopeasti ja vähillä unilla. Perjantaina painosta hakemistani 1000 joulukortista on jäljellä enää n.400 kpl. Korttien vastaanotto on ollut loistava ja tilasinkin jo maanantaina uusintapainoksen 3000 kpl. Uskomatonta!


Loput joulukorttimallini voi käydä katsastamassa nettisivuillani, kunhan saamme ne laitettua sinne. Pelkkien Kätevässä myymieni korttien perusteella on sähköpostiini tullut uusia tilauksia asiakkailta "lisää näitä ihania kortteja!" :)

Olen koko viikon yrittänyt melkeinpä epätoivoisesti tehdä koulujuttuja pois alta kaikkina vapaa-ajan hetkinä. Töiden, portfolioiden ja oppimispäiväkirjojen palautuspäivät lähestyvät uhkaavaa vauhtia, eikä minulla ole hajuakaan valmiista töistä. Olen nyt kolme päivää vääntänyt puuttuvia niinitöitä punontakurssille ja voin kertoa, että kysessä ei ole mikään lempimateriaalini. Niinen työstäminen on hidasta ja puuduttavaa työtä. Yhden korin tekemiseen saa laitettua jopa 60 tuntia ihan helposti. Toivotonta! Kiva oli oppia kyseinen taito, mutta luulenpa että käytän niintä vastaisuudessakin ainoastaan pakettinaruna.

Edessä on vapaa viikonloppu pitkästä aikaa. Tiedossa on kuitenkin yhdet tupaantuliaiset ja isäinpäivä, mutta nämä ovatkin asia erikseen, kun kyseessä on sentään minun rakkaat ihmiset, eivät työt. Ja saan kerrankin nukkua aamulla, ettei tarvitse herätä herätyskellon piipitykseen.

Mahtavaa!

Onpas ollut aika moista hulinaa nämä viime viikot. Olen tosi tyytyväinen itseeni tällä hetkellä. Viikonlopun kasvivärjäilyt meni tosi hyvin, saatiin Merwin kanssa aikaiseksi mahtavia purppuran ja lilan sävyjä, sekä sinapin väristä ja joitain beessejä (näitä sitten myynnissä viikonlopun KÄTEVÄ -messuilla!)Nyt on edessä enää kamalin vaihe, eli lankojen selvittely ja vyyhditys...
Kuvasimme samalla lehteen kahden seuraavan jouluaskartelujutun työvaihekuvat ja tein kyseiset koristeet valmiiksi. Jutun jälkeen tekemäni työt arvotaan lehden lukijoiden kesken, hauska idea minusta! Ja tottakai joka välissä yritin epätoivoisesti maalata joulukortteja, jotta pysyisin deadlinessa ja saisin kortit maanantai aamuksi painoon.
Vietimme Merwillä kaikkien värjäilyiden, maalaamisen ja askarteluiden lomassa lisäksi kekriä, joka oli minulle aivan uusi kokemus. Ja kivaa oli :)

Viikonloppuna Merwillä kasvivärjäiltyjä lankoja





Uskomatonta, mutta sain kuin sainkin maalattua joulukortit ja vietyä ne painoon niin, että saan nekin huomenna ulos ja KÄTEVÄän myyntiin. Tosin myöhästyin painosta yhdellä paivällä maalattuani su-ma välisenä yönä kortteja aamu kolmeen asti ja ma-ti välisenä yönä aamu neljään. Huomenna näen työni tuloksen, vähän kyllä jännittää!
Vielä pitäisi väsätä tonttuarmeijaa ja luoda pirtanauhaan loimet, niin olen valmis messuilemaan. Taas huomaan että vuorokaudesta loppuu tunnit kesken.

Mutta eihän tämä tähän lopu! Oltiin eilen luokkani kanssa Hämeenlinnassa viettämässä Halloweenia, ja pitihän sinnekin ommella puku, jonka tein eilen työvuorossa Ulpukassa. Vähän kyllä nauratti ommella mustaa satiinia, tylliä ja pitsiä ja sovitella niitä siellä päälleni. Onneksi kaikki asiakkaat tajusivat heti, että ompelen Halloweenasua. Puku onnistui ja juhlat olivat kivat.

Tänään palkitsin itseni käymällä kampaajalla 3. kertaa elämässäni, viime kerrasta onkin jo 6 vuotta... Kyllä olen tyytyväinen lopputulokseen! Kävin parturi-kampaaja koulussa laitattamassa raidat ja leikkauksen ja voin kyllä suositella kaikille lämpimästi. Vähän kyllä nolotti, kun istuin penkissä 3 h 15 min niin välillä tuli uni, viime yönä ei tullut nukuttua ihan hirveästi. Onneksi nuori kampaaja opiskelija oli kanssani samalla aaltopituudella ja naureskelimme pilkkimiselleni.

Ei muuta kun tukka putkella mennään, työn iloa kaikille :)